Unihäiriöt ja COVID-19
Elämme poikkeuksellista aikaa. Vielä muutama kuukausi sitten ilmastonmuutos oli suurin uhkamme, pörssikurssit nousivat USA:ssa ja presidentti Trump myhäili. Suomessa hallitus suunnitteli SOTE-järjestelmää, julkisen sektorin kulujen kurissa pitämistä ja sitä, miten saada työllisyyttä nousemaan.
Nyt näistä ei puhuta, eivätkä ne ole juuri nyt ajankohtaisia maailman muuttuessa äkisti. Kenties jotakin vastaavaa ovat kokeneet kaikkein iäkkäimmät ihmiset, jotka ovat eläneet viime sotiemme aikana. Silloinkin tiedettiin mistä suunnasta vihollinen tuli, eivätkä kaikki suomalaiset olleet vaarassa tulla ammutuksi. Suurimmassa vaarassa olivat rintamilla taistelleet suomalaiset. Nyt vihollinen on näkymätön eikä kukaan tiedä tarkkaan, miten se tulee käyttäytymään.
Suomea ja koko maailmaa mullistava Covid-19 koronavirus on lähtenyt liikkeelle Kiinasta. Sen oletetaan lähteneen liikkeelle lepakoista ja siirtyneen sitten muurahaiskarhuun tai sivettikissaan ja lopulta ihmiseen.
Uniliiton jäsenistä etenkin vaikeata uniapneaa sairastavat kuuluvat riskiryhmään. Myös kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivät huonokuntoiset vuodepotilaat kuuluvat riskiryhmään. Riski sairastua vakavampaan tehohoitoa vaativaan hengitysvajeeseen ei ole yhtä suuri kuin ihmisillä, joilla on vaikea keuhkosairaus tai vaikea sydänsairaus tai joku immuunipuutostila. Se on kuitenkin suurempi kuin terveillä saman ikäisillä ihmisillä. Riski kasvaa iän mukana. Alle 40-vuotiaiden terveiden ihmisten riski kuolla Covid-19 infektioon on alle 0.1 %. Monisairaan yli 70-vuotiaan riski on huomattavasti korkeampi. Huono fyysinen kunto, sydämen vajaatoiminta ja diabetes lisäävät riskiä, samoin myös huomattava ylipaino. Pohjois-Italiassa kuolleisuus on ollut suurempaa kuin Kiinassa tai Saksassa. Syynä voi olla myös geneettiset erot. Huomattakoon, että valtaosa kuolleista on kotoisin Pohjois-Italiasta tai Itävallan ja Italian raja-alueilta. Se viittaa myös siihen, että kyseessä voisi olla jotkin geneettiset erot. Tästä saamme varmasti lisätietoa jo lähitulevaisuudessa. Asiaa tutkitaan jo nyt myös Suomessa. Toivotaan, että suomalaisilla on a) joko enemmän suojaavia geneettisiä tekijöitä ja/tai vähemmän altistavia geneettisiä HLA-tekijöitä. En pidä tällaista mahdottomana. Toistaiseksi ei onneksi ole näyttöä siitä, että asia olisi päinvastoin – siis että olisimme enemmän alttiina vakavalle sairastumiselle.
Miten nyt tulisi toimia:
1) Hoitoa tulee jatkaa. Jos käytät CPAP-laitetta, on sen säännöllinen käyttö tärkeätä, vaikka sairastuisit. CPAP-laitteen käyttö saattaa jopa auttaa sairauden paranemisessa. Huomioi kuitenkin, että virukset voivat levitä lähiympäristöön maskin uloshengitysventiilin kautta. Näin ollen lähellä olevien ihmisten tulee suojautua. Kärsit sitten mistä unihäiriöstä tahansa, niin jatka lääkärin määräämää hoitoa.
2) Huolehdi hyvästä käsihygieniasta. Pese käsiäsi hyvin saippualla. Eristäydy – vältä ihmiskontakteja. Jos sinun kaikesta huolimatta on ehdottoman pakko käydä kotisi ulkopuolella, käytä käsineitä. Ei ole yliammuttua, jos suojaat nenäsi ja suusi vaikkapa huivilla. Varo kuitenkin koskettelemasta silmiäsi käsilläsi. Vältä koskettelemasta ilman paperisuojaa tai käsineitä pintoja, joita monet muutkin ihmiset koskettelevat. Voit kysyä apteekista nevoja erilaisten pintojen pudistamiseen. Käytä tervettä järkeäsi.
3) Jos sairautesi on kutakuinkin vakaassa tilassa, tulee sinun nyt perua rutiiniluonteiset lääkärikäynnit. On turha ottaa riskiä menemällä sairaalaan, jossa viruksia liikkuu, tai terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalle, jossa on vaarana saada tartunta toiselta, kenties vielä terveeksi itsensä tuntevalta ihmiseltä. Voit kysyä omalta lääkäriltäsi neuvoa asiassa etänä. Useat lääkärit voivat myös joko puhua kanssasi puhelimitse tai olla sinuun yhteydessä internetverkon kautta, jolloin saadaan yleensä myös näköyhteys. Älä altista itseäsi, mutta älä myöskään jätä unihäiriöitä hoitamatta. Jos nettietäyhteydet eivät toimi, niin puhelin mitä todennäköisimmin toimii. Käytä tekstareita. Muista, että sinun tulee suojella itseäsi tartunnalta, mutta sinun täytyy myös suojella muita ihmisiä saamasta tartuntaa. Jos nyt ei suojauduta, on seurauksena erittäin korkea ensimmäinen virusaalto, jolloin sairaaloiden hoitokapasiteetti ylittyy. Silloin jouduttaisiin priorisoimaan se, ketä hoidetaan ja kenet jätetään hoitamatta.
4) Huolehdi joka tapauksessa, että sinulla on kaikki tarvittavat lääkkeet. Ota puhelimitse, tekstiviestillä tai muutoin yhteys hoitavaan lääkäriisi. Lääkärisi uusii sähköiset reseptit apteekkiin. Pyydä apteekkia toimittamaan lääkkeet kotiovellesi tai pihallesi tai pyydä jotakin nuorempaa tervettä ihmistä hakemaan lääkkeet apteekista.
5) Seuraa uusia oireita. Covid-19 infektion oireita ovat kuume, huono olo, lihaskivut ja yskä. Alkuvaiheessa voi olla myös nuhaa ja kurkkukipua, joskin nuhalla ja kurkkukivulla alkava ylähengitystieinfektio johtuu nytkin useimmiten nuhakuumeesta eli esimerkiksi rinoviruksesta. Diagnoosia ei valitettavasti voi tehdä luotettavasti vain oireiden perusteella. Jos saat uusia oireita, niin älä lähde terveyskeskukseen eikä myöskään sairaalaan eikä yksityisiin lääkärikeskuksiin noin vain soittamatta etukäteen. Ota puhelimitse yhteys neuvontanumeroihin tai päivystykseen saadaksesi neuvoa sitä, miten omalla alueellasi tulee toimia. Jos oireesi ovat lieviä ja sinulla on kotona joku läheinen, voit sairastaa kotona. Jos vointisi huononee nopeasti, ota kiireesti puhelimitse yhteys neuvontaan. Hätätapauksissa ota yhteys hätänumeroon. Sairautta hoidetaan kuten yleensä virusinfektioita. Mitään ihmelääkkeitä ei ole. Uusia lääkkeitä on kehitteillä ja on käytetty myös vanhoja lääkkeitä. Vanhemmista lääkkeistä on käytetty muun muassa reumasairauksien hoidossa ja malarian ehkäisyssä käytettäviä lääkeaineita ja muiden virussairauksien sekä tulehdussairauksien hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Omin päin ei tule aloittaa erilaisia lääkeitä varsinkin, jos käytät jo ennestään useampia lääkkeitä. Muun muassa haitalliset yhteisvaikutukset ovat mahdollisia.
6) Seuraa uutisia. Hae tietoa, mutta varo väärää tietoa ja huhuja, joita myös levitetään. Suomessa voit luottaa yleisradion uutislähetyksiin ja THL:n ja yliopistojen jakamaan tietoon. Ota huomioon myös, että liikkeelle tulee valitettavasti myös erilaisia huijareita. Kannatta siis olla sopivassa määrin epäileväinen.
7) Syö ja juo terveellisesti. Liiku säännöllisesti. Liikuntasalit on nyt suljettu, joten sinun tulee keksiä muita vaihtoehtoja. Jos olet niin, onnekas, että asut lähellä jotakin metsää niin käy siellä. Voit myös hyödyntää internetiä ja älypuhelimiin saatavissa olevia lukuisia liikunta-appeja. Hae niitä Google storesta tai Apple storesta.
8) Säilytä säännöllinen vuorokausirytmi. Riittävä uni on erittäin tärkeätä. Jos et saa nukutuksi voit saada apua Mielenterveystalon nettiterapiasta. Voit hakea apua myös unihoitajilta. Saat tietoa näistä Uniliitosta. Lääkärisi voi myös kirjoittaa sinulle tarvittaessa esimerkiksi unen laatua parantavia lääkkeitä kuten esimerkiksi erittäin pienen, 3- 6 mg:n annoksen doksepiinia tai 3.75 – 7.5 mg:n annoksen mirtatsapiinia. Voit käyttää myös melatoniinia. Sopiva annos on yleensä 1-3 mg. Melatoniini tulee ottaa aina ennen kello 22 aikaa illalla, vaikka purkin kyljessä sanottaisiinkin jotakin muuta.
9) On luonnollista, että tällaisessa tilanteessa ahdistaa. Jos sinua ahdistaa voimakkaasti niin keskustele siitä myös sairaanhoitajan ja lääkärisi kanssa. Lääkkeettömät keinot, meditaatio, jooga ja liikunta ovat parempia kuin lääkkeet, mutta joskus on järkevää käyttää ahdistuneisuutta poistavia lääkeitä.
10) Pidä yhteyttä muihin ihmisiin. Pidä yhteyttä läheisiisi ja ystäviisi. Soittele, ota yhteyttä SKYPEllä, Facetimella tai muulla tavoin, kirjoita sähköposteja.
Et ole yksin.
Lisää artikkeleita ja unitarinoita