Unettomuus on yleinen oire ja häiriö (Partonen & Järnefelt, 2021). Noin kolmasosalla tai jopa lähes puolella aikuisista on satunnaisia tai lyhytaikaisia unettomuusoireita, jotka yleensä menevät ohi itsestään tai itsehoidollisin keinoin. Noin 10 %  kärsii diagnoositasoisesta unettomuushäiriöstä, johon unioireiden lisäksi liittyy päiväaikaisia oireita, kuten uupumusta ja huolta unesta.

Unettomuus on jonkin verran lisääntynyt viimeisimpien vuosikymmenten aikana sekä suomalaisilla aikuisilla (Kronholm ym., 2008) että nuorilla (Kronholm ym., 2015). Lisäksi unettomuus näyttäisi edelleen lisääntyneen koronapandemian aikana ja yhä useampi suomalainen on hakeutunut lääkärin vastaanotolle unettomuuden takia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2022). Unettomuuden hoidolle näyttäisi siis olevan yhä enemmän tarvetta ja kysyntää.

Lyhyen aikaa kestäneen unettomuuden hoito

Satunnainen ja tilapäinen unettomuus kuuluu elämään esimerkiksi tavallista stressaavammassa elämäntilanteessa (Unettomuuden Käypä hoito -suositus, 2020). Tällöin unettomuus helpottaa yleensä itsestään, kun stressi vähenee eli siihen ei tarvita yleensä hoitoa. Unettomuuden pitkittymisen ennaltaehkäisemiksi psykososiaalinen tuki ja hoito voi olla kuitenkin tällaisessa tilanteessa tarpeen.

Kun unettomuus pitkittyy ja/tai aiheuttaa itsessään huolta tai stressiä, sen hoito on ensisijaisesti lääkkeetöntä, psykologisiin ja edukatiivisiin menetelmiin pohjautuvaa. Lyhyen aikaa kestäneessä unettomuudessa muutaman tapaamisen ”mini-interventio”, joka sisältää esimerkiksi hoitajan antamaa uneen liittyvää edukaatiota ja unen huollon ohjausta, voi olla riittävä hoito. Edukaatio tarkoittaa tiedon antamista uneen vaikuttavista tekijöistä (esim. miten unipaine ja vuorokausirytmi vaikuttavat uneen). Unen huollon ohjauksessa tuetaan hyvää unta edistäviin elämäntapoihin sekä nukkumisolosuhteisiin ja -tottumuksiin.

Mitä CBT-I on?

Pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa tutkituimpia ja tehokkaimmaksi osoittautuneita hoitokeinoja ovat kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät, joita voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisesti sekä nettiterapiana (CBT-I, Cognitive Behavioural Therapy for Insomnia) (mm. Edinger ym., 2021; Järnefelt, 2017). Näiden menetelmien on todettu merkittävästi vähentävän sekä unettomuusoireita että niihin liittyviä päiväaikaisia oireita.

CBT-I:ssä yhdistetään erilaisia hoidollisia menetelmiä, joilla vaikutetaan unettomuuden jatkuessa kehittyneisiin unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin (Järnefelt & Hublin, 2018). Hoidon ytimen muodostavat käyttäytymisterapeuttiset ja kognitiiviset menetelmät. Käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä vaikutetaan unettomuutta ylläpitäviin nukkumistottumuksiin, joista keskeisimpiä ovat liiallinen vuoteessaoloaika, unirytmin epäsäännöllisyys sekä vuoteeseen ja nukkumistottumuksiin yhdistyneet negatiiviset assosiaatiot.

Vuoteessaoloajan rajoitusmenetelmässä vuoteessaoloaikaa rajoitetaan siihen aikaa, joka unipäiväkirjan perusteella arvioituna pystytään tällä hetkellä nukkumaan. Vuoteessaoloaikaa lisätään vähitellen siihen asti, kunnes se vastaa unen tarvetta. Uniärsykkeidenhallintamenetelmässä puretaan vuoteeseen ja nukkumistottumuksiin liittyviä negatiivisia assosiaatioita siten, että vuoteeseen mennään vain uneliaana, vuodetta käytetään vain nukkumiseen ja vuoteesta poistutaan, jos nukahtaminen ei onnistu noin varttitunnissa. Molemmissa menetelmissä keskeistä on myös noudattaa säännöllistä uni-valve-rytmiä. Menetelmien käytössä on keskeistä riittävä tuki ja pitkäjänteisyys, jotta uudet hyvän unen edellytyksiä edistävät tottumukset ja myönteiset assosiaatiot vahvistuvat riittävästi.

Kognitiiviset hoitomenetelmät lisäävät keinoja unettomuutta ylläpitävän ajatuksellisen ja emotionaalisen ylivireyden käsittelemiseksi (Järnefelt & Hublin, 2018). Monet unettomat tunnistavat miettivänsä, murehtivansa tai huolehtivansa yöllä edellisen tai seuraavan päivän asioita. Yksi keskeinen menetelmä tämän ennaltaehkäisemiseksi on ns. huolihetkityöskentely, jossa varataan päivällä hetki sille, että kirjoitetaan mietityttävät asiat, huolet ja ongelmat ylös sekä tarvittaessa pyritään löytämään asioille ratkaisuja tai keinoja tulla toimeen niiden kanssa.

Toinen keskeinen unettomuutta ylläpitävä tekijä ovat itse unettomuuteen liittyvät ajatukset ja tunteet, jotka pitävät vireystilan yöllä korkealla ja estävät nukahtamista tai levollista unta. Tyypillisiä ovat huoli tai pelko unettomuuden seurauksista (esim. ”Huonosti nukutun yön jälkeen en pysty keskittymään töissä”) tai nukkumiseen liitetyt suorituspaineet (”Minun on pakko pystyä nukahtamaan”). Hoidossa tunnistetaan yksilölliset ajatukset ja tunteet sekä pyritään löytämään vaihtoehtoisia ajattelutapoja (esim. ”Huonosti nukutun yön jälkeen olen yleensä pystynyt keskittymään työhöni riittävän hyvin”).

Kolmas vähemmän käytetty, mutta tehokkaaksi todettu kognitiivinen menetelmä on paradoksinen menetelmä, jossa nukkumaan mennessä pyritään pysyttelemään passiivisesti hereillä tai luovutaan unen yrittämisestä. Tavoitteena on siis luopua yrityksestä kontrolloida unta, joka haittaa luonnollisen unen toteutumista.

Käyttäytymisterapeuttisten ja kognitiivisten menetelmien lisäksi CBT-I-hoidossa tyypillisesti käytetään yhtä tai useampaa rentoutus- ja/tai mindfulness-menetelmää, joka auttaa säätelemään vireystilaa (Järnefelt & Hublin, 2018). Myös edellä mainittu edukaatio ja unen huollon ohjaus ovat osa kokonaisvaltaista CBT-I-hoitoa. Lisäksi on tärkeää muistaa, että unettomuuden hoidon onnistumisen kannalta keskeisiä ovat hyvä hoitosuhde, asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja unettomuuden syiden kartoittaminen sekä aktiivisen hoitovaiheen jälkeinen seuranta.

CBT-I Suomen terveydenhuollossa

Suomessa unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa ei ole riittävästi tarjolla terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön Palveluvalikoimaneuvosto (2021) on julkaissut suosituksen, jonka mukaan julkisesti tuetuissa terveyspalveluissa edellytetään jatkossa systemaattista unettomuuden hoito- ja palveluketjua, jonka palveluvalikoimaan CBT-I kuuluu sekä nuorten että aikuisten unettomuuden hoidossa.

Keskeistä tämän suosituksen toteutumisessa on se, että meillä on menetelmiin koulutettuja terveydenhuollon ammattilaiset. Suomen unitutkimusseuran alainen CBT-I koulutustoimikunta (2021) on kuvannut systemaattisen ja sertifioidun terveydenhuollon ammattilaisten CBT-I-koulutuspolun, minkä tavoitteena on edistää laadukasta unettomuuden hoitoa Suomessa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhä useampi saa hyvän arvion ja hoidon unettomuusongelmaansa.

Lähteet:

Edinger JD, Arnedt JT, Bertisch SM,…Matin J (2021). Behavioral and psychological treatments for chronic insomnia disorder in adults: an American Academy of Sleep Medicine systematic review, meta-analysis, and GRADE assessment. Journal of Clinical Sleep Medicine 17(2), 263–298.

Järnefelt H. 2017. Psykologiset hoitomuodot tehoavat unettomuuteen. Suomen Lääkärilehti 72(12), 776 – 781.

Järnefelt H, Hublin C (toim.) (2018). Työikäisten unettomuuden hoito. Uudistettu painos. Työterveyslaitos.

Kronholm E, Partonen T, Laatikainen T,…Sutela H (2008). Trends in self-reported sleep duration and insomnia-related symptoms in Finland from 1972 to 2005: a comparative review and re-analysis of Finnish population samples. Journal of Sleep Research, 17, 54‒62.

Kronholm E, Puusniekka R, Jokela J,…Tynjälä J (2015). Trends in self-reported sleep problems, tiredness and related school performance among Finnish adolescents from 1984 to 2011. Journal of Sleep Research, 24, 3-10.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2021). Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus: Unettomuushäiriön hoito kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmillä (CBT-I). Unettomuushäiriön hoito (CBT-I) – Palveluvalikoima (24.1.2022).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Avohilmo-rekisteri. Käyntisyyt (ICD-10) alueittain – Avohilmo: Perusterveydenhuollon avohoidon ICD-10 – käyntisyyt – THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä (24.1.2022).

Partonen T, Järnefelt H (2021). Unen ja valvetilan häiriöt. Teoksessa J Lönnqvist, M Henriksson, M Marttunen, T Partonen (toim.), Psykiatria, (15., uudistettu painos, s. 510-522). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Suomen unitutkimusseura (2021). CBT-I koulutukset ja hoidon porrastus Suomessa. CBT-I koulutukset ja hoidon porrastus Suomessa | Suomen Unitutkimusseura ry (sus.fi) (24.1.2022)

Unettomuuden Käypä hoito -suositus (2022). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. www.kaypahoito.fi (24.1.2022)

 

Lisää artikkeleita ja unitarinoita

Julkaistu: 3.2.2022