Kevät keikkuen tulevi… ja kesäaika 27.3.!
Päivä pitenee ja valoa tulvii ikkunoista sisään. Tätä moni on odottanut, mutta kevääseen liittyvä kellojen siirto on monelle hankala kevään lisäjuonne. Vähäiseltä tuntuva tunnin siirto ajassa eteenpäin horjuttaa monen nukkumista ja vireystilaa.
”Parhaimmatkin nukkujat saattavat saada unirytminsä sekaisin ja työviikko saattaa mennä epämääräisissä tunnelmissa. Koko keho tuntuu olevan ali- tai ylivireystilan puolella. Ajatus on jumissa, muisti ei tahdo toimia ja tarkkaavuuden säätely herpaantuu”, sairaanhoitaja Christina Forsberg sanoo.
Christina Forsbergin mukaan kyse on hyvin sisäsyntyisestä reaktiosta.
”Jouduttuamme pois optimaaliselta vireystasolta aivot saavat meissä aikaan sisäsyntyisen reaktion, taistele tai pakene -ilmion. Kiihdytämme tahtia entisestään tai hyydymme alistuneena tilanteen edessä.”
Hyvin usein univaikeuksien taustalta löytyy stressi ja kehon ylivireystila. Kehon rauhoittamiseksi Christina kannusta kokeilemaan erilaisia rentoutus- ja hengitysharjoituksia sekä mindfullnessia. Myös luonto, liikunta ja terveellinen ravinto edesauttavat hyvää unta.
Suomessa kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaiaamuna, jolloin kelloja siirretään kello kolmesta kello neljään. Tänä vuonna kesäaika alkaa 27.3.
Normaaliaikaan eli ns. talviaikaan siirrytään lokakuun viimeisenä sunnuntaiaamuna, jolloin kellot siirretään vastaavasti kello neljästä kello kolmeen. Yleinen muistisääntö on, että kelloja käännetään aina ”aina kesää kohti”.
Monet arvostavat kesäaikaa, koska se lisää valoisaa aikaa iltaan. Unilääketieteen näkökulmasta pysyvä talviaika on kannatettavampi, koska kesäajan valoisat lisätunnit lyhentävät yöunta väestötasolla, ja monille kellojen siirto voi aiheuttaa unirytmin häiriintymisen pitkäksikin aikaa.
Kesäaikaan siirtymisestä lisää Uniuutisissa.
