Nuoret haluavat nukkua paremmin
Unitutkimuksissa on jo pitkään oltu tietoisia, että nuorten unirytmi viivästyy teini-iässä useita tunteja. Jos lapsi aikaisemmin sai unen kello 22, se voi yhtäkkiä tapahtua vasta kello 1 – tai jopa vasta kello 3. Tämä biologisista syistä tapahtuva siirtymä palautuu takaisin ”normaalimpiin” nukahtamisaikoihin tytöillä noin 22-vuotiaana ja pojilla vasta 24-vuotiaana.
”Emme tiedä vielä syytä tähän, mutta rytmin viivästyminen on tosiasia eri puolilla maailmaa. Nuori ei yksinkertaisesti kykene nukkumaan aikaisin. Toisille tästä aiheutuu ongelmia, mutta ei suinkaan kaikille. Hankalinta tämä on niille, joilla muutenkin on elämänhallinnan kanssa vaikeaa, mutta ei sen perusteella pitäisi syyllistää kaikkia nuoria”, kertoo kokeellisen aivotutkimuksen professori ja Helsingin yliopiston Sleep and Mind -tutkimusryhmän johtaja Anu-Katriina Pesonen.
Moni aikuisista on huolissaan nuorten nukkumisesta. Huolipuheessa nuoret nukkuvat liian myöhään ja liian vähän ja puhelinta selaillaan mielellään vuoteessa ennen yöunia. Hyvää tarkoittavat vanhemmat puolestaan saattavat jopa kehuskella toisilleen, miten tiukka kuri kotona on nuorten puhelimen käytössä.
Unitutkija Anu-Katriina Pesonen ei kannata tiukkaa kuria asiassa. ”Kännykkä on nykyajan living lab, väline moniin mahdollisuuksiin. Se pitäisi valjastaa taitojen opettelemiseen. Esimerkiksi itsesäätelyn tärkeää taitoa opetellaan teini-iässä. Usein nuoret ovat hyvin tietoisia siitä, millainen sisältö ja tekeminen heitä koukuttavat. Myös he, aivan kuten me aikuisetkin, joutuvat opettelemaan Netflix-maailmassa toimimista.” Hänen tutkimusryhmässään on testattu kännykän käyttöä esimerkiksi syvähengitysharjoitusten ohjaamisessa, ja tulokset ovat hyviä. Unta edistävät harjoitukset ja musiikki voivat olla nuorelle hyvin tärkeitä keinoja parantaa untaan,
”Nuoret ovat kiinnostuneita omasta nukkumisestaan. Uni on heidän mielestään mielenkiintoista, ja tietoisuus unen eri puolista on selvästi kasvanut”, Pesonen sanoo. Olisi paljon parempi hyödyntää nuorten kiinnostusta nukkumisesta ja uudemmasta teknologiasta heidän omaksi hyödykseen.
Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta tosin huomauttaa, että erityisesti korona-pandemia on lisännyt nuoriinkin vaikuttavaa polarisaatiota yhteiskunnassa. Osa nuorista voi entistä huonommin ja toiset entistä paremmin. Epidemian aikana eriarvoisuus lisääntyi, koska nuorilla on hyvin erilaiset lähtökohdat esimerkiksi tukiverkkoihin vaikeissa tilanteissa, ja avun hakemiseen, jos ja kun sitä tarvitaan. Myös teini-iän kehitysvaiheessa muun muassa aidolla sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen kehitystehtävä, jota korona-ajan eristyneisyys ei edesauttanut. Esimerkiksi sosiaalinen media ei edistä tilannetta nuorella, joka on muutoinkin eksyksissä elämänsä ja arjen kanssa. Salmela-Arolan mukaan uniongelmat ovatkin tärkeä hyvinvoinnin indikaattori, joka pitäisi myös nuorten elämää arvioitaessa ottaa entistä enemmän huomioon.
Lähde: Uniuutiset 2-2022
