Hoitamaton unihäiriö tulee kalliiksi
Kelan tilastojen mukaan vuonna 2021 jäi määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle 280 ihmistä, joilla on diagnosoitu työkyvyttömyyden syyksi unettomuus tai uneen liittyvä häiriö kuten uniapnea tai levottomat jalat. Vielä kymmenen vuotta sitten luku oli 89. Valtakunnallisesti katsottuna määrät ovat pieniä, mutta kasvu suurta.
Kroonisesta eli yli kolmen kuukauden ajan kestäneestä unettomuudesta kärsii jopa 12 prosenttia suomalaisista. Se tarkoittaa, että yli puoli miljoonaa suomalaista sinnittelee töissä tai opinnoissa toimintakykyä haittaavan unettomuuden kanssa.
Hoitamattomasta unihäiriöstä aiheutuu kohtuuton hinta niin yksilölle itselleen kuin työnantajille ja yhteiskunnallekin.
Univaje haittaa toimintakykyä merkittävästi ja myös altistaa muille terveysongelmille kuten masennukselle tai sydän- ja verisuonisairauksille. Työyhteisöissä hoitamaton unihäiriö kuormittaa koko työyhteisöä ja tuo lisäkustannuksia työnantajalle ja koko yhteiskunnalle.
Unettomuuden ja muiden unihäiriöiden vaikutuksista puhutaan liian vähän, vaikka diagnosoidut unihäiriöt ovat merkittävä työkykyä rapauttava tekijä.
Unihäiriöitä voidaan hoitaa, ja kannustammekin toimintakykyä haittaavista unihäiriöistä kärsiviä hakemaan apua terveydenhuollosta. Työnantajien, työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon tehtävänä on taata, että apua tarvitsevat saavat hoitoa.
Salla Mansikkamäki
puheenjohtaja
Tuija Sivonen
toiminnanjohtaja, Uniliitto ry
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa 7.9.2022