Unettomuus ja masennus – muna vai kana?
Depressio ja unettomuus kietoutuvat yhteen monin tavoin. Pitkään aihetta tutkinut psykiatri Tiina Paunio kertoo, mitä uutta tiedetään niiden syy-seuraus-suhteista.
Masennus on yleinen sairaus: joka viides suomalainen sairastuu siihen jossain vaiheessa elämäänsä. Kroonista unettomuutta potee joka kahdeksas suomalainen, ja tilapäisesti siitä kärsii jopa puolet työtä tekevästä väestöstä. Usein ne kuormittavat potilasta yhtä aikaa, mutta eivät suinkaan aina. Ja yksi voi myös johtaa toiseen.
Unettomuudesta kärsivillä on usein lievää ahdistusta tai masennusta, ja kolmasosalla heistä voidaan todeta selkeä psykiatrinen häiriö, kun taas kolmasosa on psyykkisesti terveitä, kirjoittavat Soili Kajaste ja Juha Markkula kirjassaan Hyvää yötä, apua univaikeuksiin.
Professori Tiina Paunion johtama Uni ja terveys (Sleep and Health) -tutkimusyksikkö Helsingin Yliopistossa on tutkinut muun muassa masennuksen ja unettomuuden taustoja ja esiintymistä. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että asioilla on myös syy-seuraus-suhde.
Ensin voi olla unenpuute
”Siitä on kiistaton näyttö, että unettomuus on itsenäinen masennuksen riskitekijä. Jos potilas on sairastunut unettomuuteen, hänellä on 2–3-kertainen riski sairastua masennukseen”, Tiina Paunio sanoo.
Unen puute altistaa ylipäätään mielenterveyden häiriöille. Jo lyhytaikainen univaje, vaikkapa yhden yön valvominen laskee mielialaa.
”Suomalaisia kaksosia koskenut tutkimus osoitti, että subjektiivisesti koettu unen heikko laatu on syy-yhteydessä myöhemmin puhkeavaan masennukseen. Stressaavan elämäntilanteen vaikutus depressio-oireiden synnyssä tunnetaan hyvin. Tuloksemme tukevat ajatusta siitä, että unen heikentynyt laatu voisi olla tätä tapahtumasarjaa välittävä keskeinen mekanismi eikä ainoastaan viaton oheisilmiö”, Paunio ja Tarja Porkka-Heiskanen kirjoittavat Duodecim-lehdessä artikkelissa Unen merkitys sairauksien synnyssä (2008).
Unettomuuden arvellaan johtavan usein masennukseen, koska pitkittynyt unen puute herkistää aivot sille, että aivokuori ei pysty normaalilla tavalla käsittelemään tunteita.
Unihäiriöt kuuluvat usein masennukseen
Masentuneille on hyvin tavallista, että muiden oireiden ohella myös unessa on häiriöitä. Nukahtaminen voi kestää kauan ja uni voi olla katkonaista. Masentuneille usein toistuvana unettomuushäiriönä on todettu nimenomaan aamuyöstä herääminen.
”Masentuneelle tyypilliset huoliajatukset ja alavireinen mieliala ovat läsnä myös yöllä, jolloin uni katkeilee. Erityisen rikkonaista on usein REM-uni, jolloin normaalisti tapahtuu tunteiden säätelyn kannalta tärkeitä prosesseja. Tämä pitää yllä masentuneen ajatusmalleja”, Tiina Paunio sanoo.
Joskus unettomuus esiintyy masennuksen rinnalla myös itsenäisenä sairautena. Rajanveto on joskus vaikeaa, niin yhteen kietoutuneita nämä häiriöt ovat.
”Olisi kuitenkin tärkeää erottaa, milloin unettomuusoireet ovat osa masennuksen oirekuvaa ja milloin unettomuus pitäisi määrittää itsenäiseksi liitännäissairaudeksi. Tällä on merkitystä, kun pohditaan hoitovaihtoehtoja: mistä päästä ongelmia aletaan purkaa, pyritäänkö hoitamaan ensin pelkästään masennusta vai tuleeko unettomuutta hoitaa myös itsenäisenä häiriönä esimerkiksi unettomuuden kognitiivis-behavioraalisella terapialla”, Paunio sanoo.
Lue lisää: Uniuutiset 4/2022
