Uniliitto: Unettomuuden hoidossa paljon parannettavaa
Pitkäkestoisesta unettomuushäiriöstä kärsii noin 12 % suomalaisesta aikuisväestöstä. Unettomuus altistaa monille somaattisille ja psyykkisille sairauksille ja pitkittyessään lisää riskiä tapaturmiin sekä sairausperusteiseen työkyvyttömyyteen. Kelan tiedotteen 22.3.2023 mukaan unihäiriöistä johtuvien pitkien sairauspoissaolojen yleisyys on nelinkertaistunut vuodesta 2010.
Kestävimmät tulokset pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa saavutetaan Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkkeettömään hoitoon perustuvilla kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä (CBT-I). CBT-I-hoidon ensisijaisuutta korostava Käypä hoito -suositus annettiin jo vuonna 2015, mutta edelleenkin unettomuuden lääkkeettömän hoidon saatavuudessa, saavutettavuudessa ja laadussa on suuria alueellisia eroja.
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko hyväksyi joulukuussa 2021 suosituksen, jonka mukaan kognitiivis-käyttäytymisterapeuttiset menetelmät kuuluvat kansalliseen palveluvalikoimaan nuorten ja aikuisten unettomuuden hoidossa kaikille unettomuushäiriön (ICD-10: F51 ei-elimellinen unettomuus) diagnostiset kriteerit täyttäville potilaille. Julkisesti tuetuissa terveyspalveluissa tulisi jatkossa tarjota nuorten ja aikuisten unettomuuteen systemaattista hoito- ja palveluketjua, johon CBT-I (Cognitive Behavioural Therapy for Insomnia) kuuluu.
Unettomuuden hoito vaihtelee suuresti kunnittain ja hyvinvointialueittain
Kunnissa Palkon suositus on otettu vastaan suurelta osin hyvin välinpitämättömästi, selviää THL:n TEAviisarin tilastoista vuodelta 2022. Katso kuntakohtaiset tiedot.
THL on tilastoinut ja pisteyttänyt (0–100 pistettä) suosituksen saaman vastaanoton kunnissa. Osassa kuntia ei ole tehty mitään toimenpiteitä, osassa kuntia suositus on jaettu tiedoksi, ja osassa asia on esitelty ja keskusteltu tai keskusteltu ja päätetty toimenpiteistä.
Hyvinvointialueittain tarkastellen parhaiten suositukseen on reagoitu Ahvenanmaalla, Etelä-Karjalan hyvinvointialueella, Helsingin kaupungissa sekä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (75–100 pistettä). Huonon tuloksen (0–24) saivat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Lappi, Länsi-Uusimaa, Pohjanmaa, Päijät-Häme sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Muut hyvinvointialueet sijoittuivat pistevälille 25–75. Tiedot hyvinvointialueittain.
THL:n TEAviisarista löytyy tiedot suosituksen vastaanotosta myös maakunnittain,
Suosituksen saaman vastaanoton keskiarvo kunnissa on 43 pistettä sadasta, mikä tarkoittaa sitä, että unettomuushäiriön hoidossa perusterveydenhuollossa on vielä paljon parannettavaa.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla tulisi nähdä nykyistä selkeämmin pitkäkestoisen unettomuuden hoidon merkitys niin yksilölle itselleen kuin kansantaloudellisestikin.
