Uniliitto: Uniapnea tulisi tunnistaa ja hoitaa paremmin
Lähes jokainen meistä tuntee jonkun uniapneaa sairastavan. Unen aikana esiintyy toistuvia, vähintään 10 sekuntia ja jopa yli minuutin kestäviä hengityskatkoksia. Hengityskatkoksia voi olla keskimäärin jopa yli 30 tunnissa. Ne tekevät unesta rikkonaista, tuottavat univajetta ja altistavat vakaville sairauksille.
Tuoreiden tutkimusten mukaan uniapnea on diagnosoitu 3–4 %:lla suomalaisista. 17 % keski-ikäisistä miehistä ja 9 % naisista sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa. Valtaosa uniapneasta on kuitenkin diagnosoimatta. Lääkärilehden (9.4.2021) mukaan Suomessa on arvioitu, että keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa 29,5 % väestöstä.
Uniapneaa voidaan hoitaa. Vaikeassa uniapneassa hoitona on yleisimmin CPAP-hoito, mikä tarkoittaa jatkuvaa ylipainehengityshoitoa (Continuous Positive Airways Pressure) nukkuessa. CPAP-hoitoa annetaan nenämaskin, sierainmaskin tai nenän ja suun peittävän maskin kautta. Sisäänhengityksen aikainen ylipaine estää ylähengitysteiden tukkeutumisen. Keskivaikeassa ja lievässä uniapneassa hoitona voidaan käyttää myös hammaskiskoja, jotka estävät ylähengitysteiden tukkeutumisen.
Uniapnean tyypillinen oire on toimintakykyyn merkittävästi vaikuttava päiväväsymys. Yön aikaisia oireita ovat hengityskatkokset, herääminen tukahtumisen tunteeseen, levoton yöuni, suun kuivuminen, yöhikoilu, yöllinen virtsaamisen tarve ja unettomuus. Aamupäänsärky on myös yleinen uniapnean oire.
Uniapnean hoito alkaa hakeutumisella terveyskeskus- tai työterveyslääkärin tutkimuksiin, josta potilas ohjataan tarvittaessa lisätutkimuksiin keuhkosairauksien erikoislääkärille tai hammaslääkärille. Varsinainen uniapneatutkimus, unirekisteröinti (yöpolygrafia), voidaan tehdä sairaalassa tai kotona.
Ongelmana uniapnean hoidossa on sekä sairauden tunnistaminen että hoidon saatavuus.
Sairautta ei useinkaan osata tunnistaa, ja moni uniapnea jää hoitamatta, koska hoitoon ei hakeuduta. Hoitoon hakeutuvilla haasteena on hoidon saatavuus, koska julkisen terveydenhuollon resursointi ei vastaa tarvetta. Terveyskeskukseen jonotetaan, uniapneatutkimuksiin jonotetaan, CPAP-laitetta jonotetaan ja laitteen käytön ohjausta jonotetaan tai se koetaan puutteelliseksi.
Uniapnean Käypä hoito -suosituksen mukaan hoitamaton uniapneaoireyhtymä lisää sympaattisen hermoston yliaktiivisuutta, sydän- ja verisuonitautien vaaraa, tapaturmavaaraa sekä ennenaikaista kuolleisuutta.
Uniapnea on kansansairaus, joka tulisi hoitaa terveydenhuollossamme nykyistä paremmin.