Vaikka uni vaikuttaa passiiviselta olotilalta, unen aikana tapahtuu monia aktiivisia prosesseja, jotka huoltavat aivoja ja mieltä. Unella onkin aivan erityinen rooli aivoterveydessä.

Uni on monimutkainen ja dynaaminen prosessi, joka rakentuu useista unisykleistä. Unisykli on noin 90 minuutin ajanjakso, jossa eri unen vaiheet seuraavat toisiaan. REM-uni tarkoittaa univaihetta, jolloin nähdään unia, silmät liikkuvat nopeasti, lihakset lamaantuvat ja aivosähkötoiminta on nopeaa ja matala -amplitudista, muistuttaen valvetta.

Syvään uneen voidaan viitata hidasaaltounena, koska sen aikana aivojen aaltomainen sähköinen toiminta kasvaa ja hidastuu. 7-8 tunnin uni mahdollistaa noin 5 unisykliä, joissa syvää unta on enemmän alkuyöstä. Syvä uni vähenee aamua kohti, REM-unen määrän lisääntyessä.

Kaikkia univaiheita tarvitaan

Syvän unen aikana kehon monet palautumis- ja huoltotoiminnot aktivoituvat ja aivot puhdistuvat valveen aikana kertyneistä aineenvaihduntatuotteista. Syvä uni on osa perusunta, jota kutsutaan myös non-REM-uneksi (NREM).

REM-unta sekä unien näkemistä on pidetty jonkinlaisena aivojen omana psykoterapiana, jossa käsitellään huolia, murheita ja pelkoja ja erilaisia tunnepitoisia tapahtumia, ja jolla tiedetäänkin olevan tärkeä tehtävä niin tiedonkäsittely- kuin tunnetoiminnoissa. Koska eri univaiheilla on omia tehtäviään, on aivoterveyden kannalta keskeistä unen eri univaiheiden riittävä määrä kokonaismäärän lisäksi.

Unta mittaavat kuluttajalaitteet arvioivat unta epäsuorasti esimerkiksi sykettä, liikettä ja hengitystä analysoimalla. Vaikka algoritmit uniluokitteluun kehittyvät jatkuvasti, saadaan tarkin tieto unen rakenteesta vain aivosähkötoimintaa mittaamalla.

Unen yhtenäisyys on tärkeää

Laadukas uni on myös yhtenäistä. Uneen kuuluu lyhyitä havahtumisia, mutta jos havahtumisia on paljon tai valvomisjaksot ovat pitkiä, uni ei ole niin yhtenäistä tai optimaalista palautumisen kannalta. Heikkolaatuinen uni heikentää vireyttä sekä tiedonkäsittely- ja tunnetoimintoja, erityisesti tunnesäätelyä.

Kehon toiminnot rytmittyvät noin vuorokauden mittaisen sisäsyntyisen syklin eli sirkaaidisen rytmin mukaan, joka säätelee muun muassa vireyttä, lämmönsäätelyä ja hormonaalisia toimintoja. Unen ajoittuminen ei ole yhdentekevää. Laadukas sekä vireyttä tukeva uni edellyttävät myös vuorokausirytmin ja säännöllisyyden huomiointia.

Laadullisesti ja määrällisesti riittävän unen, erityisesti myös syvän unen saanti mahdollistavat unenaikaisen glymfaattisen järjestelmän eli glianestekierron aktivoitumisen. Prosessissa aivot puhdistuvat selkäytimen kautta valveen aikana kertyneistä aineenvaihdunta-aineista kuten proteiineista, joiden liiallisella kertymisellä on havaittu yhteyttä pitkien, tavallisesti vuosikymmenten aikaväleillä muistisairauksille kuten Alzheimerin taudille altistumiseen. Puhdistusprosessilla näyttäisi olevan siis tärkeä ja aivoja suojaava rooli.

Hengityshäiriöt rikkovat unta, ja yölliset hengityshäiriöt kuten uniapnea todennäköisesti heikentää puhdistusprosessin tehoa, koska hengitykseen liittyvät painevaihtelut toimivat puhdistusjärjestelmän keskeisenä pumppuna. Hengityshäiriöt aiheuttavat havahtumisia useita kertoja yössä, lisäksi hengitystieahtaumat aktivoivat sympaattista hermostoa ja fysiologista stressitilaa. Havahtumisia nukkuja ei usein muista, mutta vaikutus huomataan valvetilassa väsymyksenä sekä vähäisen palautuvuuden tunteena. Siten uniapnea häiritsee sekä unen normaalia rakennetta että sen palauttavaa funktiota.

Uni tukee tiedonkäsittelyä ja tunnesäätelyä

Unella on aivojen puhdistumisen ja palautumisen lisäksi keskeisiä rooleja aivojen tiedonkäsittelyn ja tunnetoimintojen näkökulmasta.

Riittävä uni tukee hyvää tunnesäätelyä. Univaje taas heikentää tunteiden ja mielialan säätelyä ja voi altistaa masennukselle ja ahdistuneisuudelle. Jopa yhden yön unettomuus lisää ärtyneisyyttä ja tunnereagointia.

Muistijäljet vahvistuvat unen aikana, johon Ihmisen tiedonkäsittelytoiminnot, tarkkaavuus ja toiminnanohjaus ovat yhteydessä.

Uni rakentaa yhteiskunnan aivopääomaa

Unen merkitys tulisikin nähdä yksilön hyvinvointia ja aivoterveyttä laajemmasta näkökulmasta merkittävänä yhteiskunnallisena voimavarana. Vastuu hyvästä unesta ei kuitenkaan rajaudu yksilöihin. Unelle ja palautumiselle otollisten ympäristöjen ja toimintakulttuurin edistäminen on yhteiskunnallinen mahdollisuus, sillä hyvä uni rakentaa koko yhteiskunnan tärkeintä pääomaa, aivoterveyttä ja aivojen hyvinvointia.

 

Lähde: Uniuutiset 1/2024, lue koko artikkeli unen merkityksestä aivojen hyvinvoinnille.

Tutustu Aivoliiton käynnistämään Kansallisen aivoterveysohjelman uni -teemavuoteen 2024 ja sen tavoitteisiin.

Julkaistu: 11.4.2024