Unettomuuden hoidon eurooppalainen suositus
Euroopan unitutkimusseura on päivittänyt unettomuushäiriön hoitosuositusta. Unettomuutta tulee sen mukaan hoitaa aktiivisesti, ja tutkimusnäyttö tukee vahvasti lääkkeettömien menetelmien käyttöä.
Heli Järnefelt (PsT, Erikoistutkija, Psykoterapeutti Työterveyslaitos), joka on toinen suomalainen eurooppalaisen unettomuus hoidon suositusten kirjoittajista, kokoaa artikkelissaan päivitettyjen eurooppalaisten unettomuuden hoitosuositusten sisältöä. Hän korostaa, että artikkelissa painottuvat erityisesti lääkkeettömiä menetelmiä koskevat suosituksen osa-alueet, hänen omasta psykologitaustastaan johtuen.
Eurooppalainen suositus ottaa kantaa kliinisesti merkittävän pitkäkestoisen unettomuushäiriön arvioimiseen ja hoitoon. Unettomuushäiriössä ilmenee nukahtamisen ja/tai unessa pysymisen vaikeutta, joiden seurauksena ilmenee merkittäviä päiväaikaisia vaikutuksia vireystilaan ja suorituskykyyn, jossa nämä vaikeudet ovat kestäneet vähintään eurooppalaisen hoitosuosituksen mukaan kolme kuukautta.
Unettomuuden arviointi ja diagnostiikka pohjautuvat ensisijaisesti kliiniseen haastatteluun, jossa potilaan kanssa käydään laaja-alaisesti läpi hänen uneensa ja lääketieteellisiin taustatekijöihin liittyvät tekijät ja suositellaan unta arvioivien kyselyjen teettämistä ja unipäiväkirjan kirjoittamista. Tarvittaessa tehdään myös somaattisia tutkimuksia.
Suosituksen mukaan unettomuushäiriötä pitää hoitaa aktiivisesti ja sen keskeinen sanoma onkin, että aikuisten pitkäkestoisen unettomuushäiriön ensisijainen hoitokeino on CBT-I (cognitive-behavioral therapy for insomnia) eli kognitiivinen käyttäytymisterapia. Tästä on erittäin vahva tutkimuksellinen näyttö jo 25 meta-analyysiin eli useiden eri hoitotutkimusten synteesiin perustuen. Lääkehoitoon verrattuna CBT-I:n keskeinen etu on hoitotuloksen pitkäkestoisuus.
CBT-I koostuu useista hoidollisista osa-alueista, joita ovat psykoedukaatio ja unen huollon ohjaus, rentoutumismenetelmät, vuodeajan rajoitus, uniärsykkeiden hallinta ja kognitiiviset menetelmät. Toteutusmuodosta riippumatta on suositeltavaa, että hoitoa ohjaa ja seuraa CBT-I:n menetelmiin koulutettu terveydenhuollon ammattilainen.
CBT-I on suositeltavin hoitomuoto myös jos, unettomuushäiriön kanssa on samanaikaisesti muita sairauksia, esim. masennus, traumaperäinen stressihäiriö tai alkoholiriippuvuus. CBT-I-hoidon on todettu unettomuuden lisäksi helpottavan myös mm. masennus- ja ahdistusoireita. Se on myös tehokas unettomuuspotilailla, joilla on tinnitus, pitkäaikainen kipu, syöpä, uniapnea tai neurologinen sairaus. Valohoito ja liikuntaharjoittelu sekä mindfulness -menetelmät voivat olla hyödyllisiä lisähoitomuotoja yhdistettynä CBT-I-hoitoon.
Yksilöllistä lääkehoitoa on syytä harkita, jos potilas ei saa CBT-I-hoidosta riittävää apua, unettomuuden hoidossa voidaan käyttää lääkehoitoa. Pitkäkestoisemmin lääkkeitä voidaan käyttää joissain tapauksissa, mutta käytön hyödyt ja haitat pitää punnita yksilöllisesti. Myös pitkävaikutteinen melatoniini voi olla tehokas unettomuuden hoitokeino 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Suosituksen mukaan tulevaisuudessa on syytä edelleen kehittää uusia unettomuuden hoitokeinoja, koska kaikki eivät saa riittävää apua nykyisistä hoitomuodoista. Lisäksi erityisesti eri hoitomuotoja vertailevaa ja yhdistävää tutkimusta tarvitaan lisää. Myös suomalaista Unettomuuden Käypä hoito -suositusta ollaan parhaillaan tekemässä päivitystä, joka julkaistaan vuonna 2025.
Alkuperäinen teksti oli referoitu julkaisuta:
Tämän referaatin lähde Uniuutiset 1-2024: Uniuutiset 1-2024 Unettomuuden hoidon eurooppalainen suositus (Järnefelt, H. PsT, erikoistutkija, psykoterapeutti, Työterveyslaitos).
