Unihäiriöt

Yleisin syy päiväaikaiseen väsymykseen on riittämätön yöuni. Ehkä et nuku riittävästi tai kärsit jostakin unihäiriöstä. Unettomuuden syy kannattaa aina selvittää.

Unettomuus

on lähes epidemian tavoin lisääntyvä ongelma. Nukahtamisvaikeudet, yölliset heräilyt ja liian varhainen aamuherääminen ovat kaikki unettomuuden muotoja.  Kroonisesta unettomuudesta kärsii tällä hetkellä 10-15% suomalaisista. Lue lisää.

Uniapnealla

tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia, joihin usein liittyy kovaa kuorsausta. Ylipaino ja elintavat ovat riskitekijöitä uniapnean kehittymiseen. Uniapneasta kärsii 5-10% suomalaisista. Lue lisää.

Levottomat jalat

– oireyhtymä on neurologiseksi liikehäiriöksi luokiteltava sairaus. Alaraajojen epämiellyttäviä tuntemuksia esiintyy useimmiten illalla tai alkuyöstä, ja niihin auttaa hetkeksi raajojen liikuttaminen. Levottomista jaloista kärsii noin 5-10% suomalaisista. Lue lisää.

Narkolepsia

on harvinainen keskushermostoperäinen sairaus, jonka keskeisiä oireita ovat valveajan poikkeava väsymys, tahaton nukahtelu ja huonolaatuinen yöuni. Aivojen hypokretiini-peptidin puutteesta johtuen vireyden ylläpidon ja REM-unen säätely ovat häiriintyneet aiheuttaen narkolepsialle tyypillisiä oireita. Lue lisää.

Parasomnioiden

ryhmään kuuluu joukko erilaisia unihäiriöitä, esim. unissapuhuminen tai -kävely, unessa tapahtuvat epänormaalit liikkeet tai käyttäytyminen. Lue lisää.

Epätyypillisellä unirytmillä

tarkoitetaan normaaliväestöstä poikkeavaa unirytmiä. Yleisin niistä on viivästynyt unijakso. Lue lisää.

Krooninen väsymysoireyhtymä

(CFS eli Chronic Fatigue Syndrome, tarkemmin ME eli myalginen enkefalomyeliitti) – oirekuvaa hallitsee pitkäkestoinen uupumus, joka pahenee vähäisessäkin fyysisessä tai henkisessä ponnistelussa eikä lievity levolla. Itse sairaus, sen syy ja hoito ovat olleet kiistelyn ja tutkimuksen alla, mutta sen äkillisen alkamissyyn laukaisijaksi epäillään infektiosairauksia. Lue lisää.