Levottomat jalat

Levottomat jalat – oireyhtymä

Jaloissa voi olla ryömivä, kihisevä, kihelmöivä, pistävä tai polttava tunne, ja joskus tuntemuksia on myös käsissä. Vaikeammissa tapauksissa tuntemuksiin liittyy kipua. Oireiden seurauksena useimmat eivät saa nukutuksi ja kärsivät siksi jatkuvasta unenpuutteesta. Toisaalta oireita voi esiintyä myös päivällä, jolloin pitkäaikainen istuminen on tuskallista mm. teatterissa, lentokoneessa ja kokouksissa.

Muita levottomien jalkojen oireita ovat unettomuus, levoton yöuni ja päiväaikainen väsymys. RLS-oireyhtymä (Restless Legs Syndrome) ei ole psykologinen tai emotionaalinen häiriö, eikä kyse ole lihaskrampista, suonenvedosta tai puutumisoireesta.

Naisilla yleisempi

Naiset kärsivät levottomista jaloista useammin kuin miehet. Se selittyy suureksi osaksi sillä, että naiset menettävät enemmän rautaa mm. kuukautisten aiheuttamana. Matala kudosrauta onkin ehkä voimakkain tunnettu RLS:n riskitekijä. Raskaana olevista naisista 1/3 kärsii etenkin raskauden viimeisen kolmanneksen aikana levottomista jaloista.

Kaikkia syitä ei vielä tiedetä, mutta todennäköisin syy on häiriö hermoimpulssin siirrossa. Tämän hetkisen teorian mukaan kyseessä on aivojen dopamiini aineenvaihdunnan häiriö. Tietyt tekijät ovat sidoksissa levottomat jalat -oireyhtymään: anemia, alaraajojen huono verenkierto, hermostolliset ongelmat, lihassairaudet, alkoholismi tai vitamiinien ja raudan puutostilat. Oireyhtymän voi laukaista myös tietyn lääkityksen aloittaminen tai lopettaminen, kofeiinipitoiset tuotteet, tupakointi, väsymys tai kuumuus.

Diagnosointi

Levottomat Jalat oireyhtymän hoito alkaa oikealla diagnoosilla. Oireiden tulee täyttää kaikki neljä kriteeriä.
1) Pakonomainen jalkojen liikuttamisen tarve levossa
2) Levossa (istuen tai maaten) jalkojen (tai raajojen) tulee epämukavia tuntemuksia
3) Raajojen liikuttaminen tai kävely helpottaa raajaoireita tilapäisesti
4) Oireet ovat aina pahemmat erityisesti iltaisin / öisin.

Oireet voivat johtua myös monista lääkkeistä kuten psykoosilääkkeet, antidepressantit, pahoinvointilääkkeet, litium, keskushermostoon vaikuttavat antihistamiinit, kalsiumin kanava-salpaajat ja jotkut rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkkeet

Jotkut sairaudet voivat aiheuttaa samankaltaista oireilua, ja ne tulee sulkea pois: akatisia (liittyen etenkin psykoosilääkitykseen), dystoniat, myokymia, nukahtamis-säpsähdykset, essentielli vapina, ortostaattinen vapina, ADHD, ahdistuneisuus ja masennus, kasvukipu (lapsilla), neuropatiat, artriitit, myalgiat, radikulopatiat, suonenveto, painful legs and moving toes -syndrooma, kausalgia-dystonia-syndrooma.

Lieviä oireita voi hoitaa kotikonstein

Hoitovaihtoehtoja on nykyään paljon, ja lievään oireiluun saattavat kotikonstit riittää. Tällaisia ovat lämmin kylpy, hieronta, mentolivoiteet, paikallisesti kohdistettu lämpö, jääpakkaukset, asetyylisalisyylihappo, parasetamoli tai muut särkylääkkeet, säännöllinen liikunta ja kofeiinipitoisten tuotteiden välttäminen. Näiden hoitomuotojen tehosta ei kuitenkaan ole tutkimusta, ja keinoista on todettu vain lyhytaikaista apua.

Lisäksi suositellaan mahdollisimman säännöllisiä elämäntapoja. Jotkut henkilöt hyötyvät magnesiumista, vaikka tutkimustulokset ovat ristiriitaisia.

Vaikeat oireet edellyttävät lääkitystä

Hoitoa tulee harkita keskivaikeissa ja vaikeissa tapauksissa silloin, jos RLS-oireilu heikentää selvästi elämän laatua, työkykyä ja unta.

Keskivaikeaan tai vaikeaan oireiluun ensimmäinen lääkitysvaihtoehto on säännöllisenä otettuna dopa-agonisti, eli esimerkiksi pramipeksoli. Lääke on yleensä lyhytvaikutteinen ja iltaisin otettuna se vaikuttaa oireisiin sekä illalla että yöllä. Uudempi dopa-agonisti on rotigotiini (Neupro), joka toimii laastarina vuorokauden ympäri.

Toinen levottomiin jalkoihin vaikuttava lääkeryhmä on opiaatit. Suomessa Targiniqin (oksikodonin ja naloksonin yhdistelmä) yhtenä käyttöaiheena on vaikea RLS.  Bentsodiatsepiinit (esim. klonatsepaami) voivat vähentää RLS-oireita, mutta lukuisten haittavaikutuksien vuoksi niitä ei suositella käytettäväksi. Sivuvaikutuksia ovat erityisesti väsyttävä ominaisuus, riippuvuus ja aivojen toimintakyvyn heikkeneminen.

Epilepsialääkkeet, kuten gabapentiini / pregabaliini, vaikuttavat RLS-oireiluun. Pregabaliini (Lyrica) vaikuttaa suotuisasti unen laatuun (lisää syvää unta, vähentää unen katkonaisuutta). Se vaikuttaa myös ahdistuneisuusoireiluun sekä krooniseen kipuun. Ideaalitapauksissa potilaan seuranta hoituu samalla lääkärillä. Alkuvaiheessa varmistetaan, että hoito on tyydyttävä, jatkossa suositellaan kontrolleja ainakin 1–2 vuoden välein. Lääkkeiden tarve on syytä välillä tarkistaa ja tilanteen mukaan vähentää annoksia. Myös laboratoriokontrolleja on hyvä tehdä säännöllisesti.

 

Lähde: Hyvä Uni

Tutustu myös Levottomat Jalat – Restless Legs ry:n sivuihin

Keskustele RLS/WED oireyhtymästä Facebook-ryhmässä
(suljettu, ryhmän jäseneksi ja keskusteluun pääsee hakemalla ryhmään).