0-3 kk ikäisen vauvan uni

Vastasyntyneen vauvan rytmiä säätelevät nälkä ja valtava unen tarve. Ensimmäiset viikot vauvat tavallisesti nukkuvatkin paljon ja heräilevät lähinnä syömään, ja elämä voi tuntua auvoiselta. Pienen vauvan keskimääräinen unentarve on noin 14-20 h/vrk. Uni sirottautuu tasaisesti ympäri vuorokauden, ja vauva jaksaa olla valveilla vain lyhyitä hetkiä. Valveikkunat kuitenkin pitenevät hiljalleen, ja kahden kuukauden iässä vauva jaksaa olla valveilla jo reilun tunnin yhtäjaksoisesti.

Pieni vauva ei vielä näytä kovin selkeästi väsymyksen merkkejä, jolloin sopiva nukahtamisen hetki voi mennä vanhemmalta ohi ja vauva ajautuu yliväsyneeksi. Silloin nukahtamisesta tulee erityisen hankalaa. Tarjoa vauvalle sopivin väliajoin tilaisuuksia nukahtaa. Useimmat vauvat on varsin helppo asettaa hereillä olevana nukkumapaikkaansa ja antaa nukahtaa sinne itsenäisesti. Nykyään on saatavilla kännykkään ladattavia sovelluksia, jotka osaavat ehdottaa sopivia uniaikoja, kun sinne syöttää riittävästi dataa vauvan unista ja syömisistä.

Vauvan ensimmäiset kolme elinkuukautta voidaan katsoa ihmislapsen puuttuvaksi neljänneksi raskauskolmannekseksi. Monet vauvat rauhoittuvatkin parhaiten kohdunomaisissa oloissa lähellä hoivaajansa. Itkuisten vauvojen rauhoittelussakin toimii tehokkaasti amerikkalaisen lastenlääkäri Harvey Karpin luoma Happiest Baby -menetelmä, joka simuloi kohdun olosuhteita. Tutustu Happiest Baby -menetelmään täältä.

Varmista turvallinen nukkuminen

Vaikka vauvat nukkuisivatkin varsin hyvin äitiensä kainalossa tai sylissä, kannattaa turvallisten nukkumaolosuhteiden luomiseen kiinnittää huomiota. Tutkimusten mukaan turvallisin nukkumapaikka alle 6 kk ikäiselle on äidin käsivarren mitan päässä erillisellä, tukevalla alustalla, ilman irtonaisia petivaatteita, ja selällään tutti suussa. Selällään nukuttamisen käytäntö on vähentänyt merkittävästi kätkytkuolemien esiintyvyyttä kaikkialla maailmassa.

Mikäli vanhemmat haluavat nukkua mieluummin perhepedissä, kannattaa tutustua huolellisesti turvallisen perhepedin ohjeisiin, jotka löytyvät ladattavista tiedostoista. Tutin imeminen unen aikana turvaa erityisesti hengitystoimintaa ja pitää unen keveämpänä. Tutin käytöstä on viimeaikoina tullut uutta tietoa ja tutin oikeaoppisesta käytöstä ei ole haittaa esimerkiksi imetyksen onnistumiselle. Selällään nukuttamisen sääntöä haittaa usein vauvan herkkä moron-heijaste, joka saattaa herättää nukkuvan vauvan. Vauva voi säikähtää kovia äkillisiä ääniä, omien raajojensa liikkeitä tai asennon muutosta. Hyvä sääntö onkin laskea vauva sylistä aina kylki edellä alustalle ja tukea selälle kääntämistä molemmin käsin. Ote kannattaa irrottaa vauvasta hitaasti.

Kapalointia suositellaankin omassa sängyssään nukkuvan vauvan unien rauhoittamiseksi. Kapalo muistuttaa vauvaa kohtuolosuhteista ja rauhoittaa myös itkevää vauvaa. Hyvä vinkki on kapaloida vauvaa useamman kerran, kun hän on tyytyväinen mutta hiukan väsyneen oloinen. Moni kokeilee kapalointia vasta siinä vaiheessa, kun vauva jo itkee, ja kun vauva vaikuttaa vastustelevan, luovutaan kokeiluista. Kapalointi, ihan niin kuin moni muukin asia, vaatii hiukan harjoittelua ennen kuin sen vaikutus alkaa näkyä.

Tutustu TUKESin ohjeisiin: Vauvan turvallinen uni.

Unen rakenne vauvan ensikuukausina

Pienten vauvojen unessa on kolme vaihetta: aktiiviuni, hiljainen uni ja välimuotoinen uni. Yhden unisyklin kesto on noin 45-50 minuuttia ja jokaisen syklin välissä vauva havahtuu. Osa vauvoista kykenee nukahtamaan itsenäisesti uuteen sykliin ja osa vaatii tyynnyttelyä. Tapa on osittain myötäsyntyinen, osittain opittu.

On hyvä ymmärtää, että vauvan aktiiviuni voi olla hyvinkin eläväistä ja sitä kannattaakin seurailla hetken etenkin yöllä. Jokaisesta inahduksesta ei siis kannata rynnätä vauvan luokse, koska se voi epähuomiossa herättää vauvan. Ääntelyn ei kuitenkaan missään vaiheessa kannata antaa yltyä hysteeriseksi itkuksi.

Alle 3 kk ikäisen vauvan unitaidoista ei pidä ottaa stressiä. Vauvojen nukkumistavat voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia. Pieni vauva tarvitsee yölliset syömishetkensä ja niitä voi olla monta. Joten yöheräilyltä voi vain harvoin välttyä. Osa vauvoista saattaa nukkua öisin jopa 5-8 tunnin yhtenäisiä unia 3-4 kk iässä. Jos vauva kasvaa ja kehittyy hyvin, ei ole syytä herätellä häntä syömään öisin.

Mikä häiritsee pienten vauvojen unta?

Vauvan unta voivat häiritä monenlaiset asiat, jotka tasaantuvat vähitellen vauvan elimistön kehittyessä. Tällaisia vaivoja voivat olla esimerkiksi mahan sisällön nousut ruokatorveen, synnytyksestä jääneet kehon kireydet, ilmavaivat tai allergiat.

Kaikki vauvat pulauttelevat ja se on normaalia. Mutta pulauttelun pitkittyessä, ja etenkin tilanteissa, joissa makuuasentoon laskeminen aiheuttaa vihlovaa itkua, joka rauhoittuu välittömästi pystyasennossa, on syytä keskustella oireista lastenlääkärin kanssa. Joskus refluksin taustalta voi löytyä allergioita, ja imettävän äidin ruokavaliota voidaan joutua viilaamaan. Ruokavaliosta ei kannata kuitenkaan omatoimisesti poistaa monia ruoka-aineita kerrallaan, vaan keskustella allergialääkärin kanssa sopivasta kontrolloidusta kokeilusta. Refluksista saa tietoa Refluksilapset ry:n sivustolta.

Pieniltä vauvoilta ei rutiininomaisesti tutkita allergioita, ellei oireilu ole erityisen hankalaa. Tämä johtuu siitä, että tutkimusten tulokset eivät ole aina kovin luotettavia ja mitä monipuolisemmin imettävä äiti syö, sitä parempi se on sekä vauvalle että äidille.

Yksi raskaimmista vauvojen ja vanhempien vastoinkäymisistä on selittämätön itkuisuus. Selittämättömäksi itkuisuudeksi luokitellaan pitkäkestoinen ja jatkuva itkuisuus, johon ei löydy syytä. Vauva on kylläinen, hän ei ole sairas, eikä olosuhteissakaan ole mitään häiritsevää. Itkuisuus alkaa yleensä 2 viikon iässä ja on pahimmillaan 6-8 viikon iässä. Itkuisuus lisääntyy tavallisesti kohti iltaa ja kuormittaa suuresti vanhempia. Tyypillistä on, että itkuisuus saattaa loppua kuin seinään noin 3 kk iässä.

Tällaisia vaikeahoitoisia ja itkuisia vauvoja on noin 10% ja vanhempien kannattaa kartoittaa kaikki tukitoimet jaksamisensa vuoksi. Kätilötieteen lehtori ja terveystieteiden tohtori Elina Botha on tutkinut Happiest Baby -menetelmän vaikutusta vauvojen itkuisuuteen. Tutkimuksen mukaan menetelmän käyttäminen lisäsi vanhempien tyytyväisyyttä ja tuotti apua vauvojen itkuisuuteen. Elina Bothan väitöskirjaan voi tutustua täällä.

Rutiineilla hyviin uniin

Vauvan unen tukemisessa ei kannata turhaan kiirehtiä mutta ei tietoisesti hidastellakaan. Vaikka oma vauvasi ei osaisikaan nukahtaa itsenäisesti omaan sänkyynsä, ei ole syytä huoleen, koska taidon voi oppia myöhemminkin.

Tekemällä selkeän eron yön ja päivän välillä, suosimalla säännöllistä kylläisyyteen ja nälkään perustuvaa syömisrytmiä ja tarjoamalla vauvalle sopivasti aktiviteetteja ja rauhoittumisen hetkiä, päästään jo pitkälle varhaiskuukausien aikana. Tutustukaa rauhassa sivuston artikkeleihin, joissa annetaan tietoa ja vinkkejäkin, kuinka vauvan hyviä unitaitoja voi tukea.

Sari Tammikari, terveydenhoitaja ja pediatrinen unihoitaja/Muksuperheen uni