Päiväunet

Koska vauvat ja pikkulapset tarvitsevat paljon unta, pelkkä yö eri riitä unen tarpeen täyttämiseksi. Aluksi vauva nukkuu muutaman tunnin pätkissä sekä yöllä, että päivällä mutta vähitellen pidemmät unijaksot alkavat sijoittua öihin. Iästä riippuen lapset nukkuvat päivisin 2-8 tuntiin.

Päiväunissa esiintyy enemmän yksilökohtaista vaihtelua kuin yöunissa. Osa lapsista nukkuu päiväunia vielä viisivuotiainakin, kun osa voi jättää ne kokonaan pois yhden vuoden iässä. Toiset vauvoista vetelee muutaman tunnin sikeitä ja toiset nukkuvat 45 minuutin pätkissä monta kertaa päivässä. Tärkein mittari on lapsen vointi. Jos lapsi jaksaa touhuta ja on hyväntuulinen, saa hän todennäköisesti tarpeeksi unta. Oman lapsensa päiväunen tarpeen vanhempi oppii kyllä tunnistamaan. Tarve voi vaihdella myös eri päivien välillä.

Kun vauva alkaa vähentää päiväunen määrää, siirtymäajat voivat olla pitkiäkin. Vauva voi toisinaan nukkua tutun määrän unia mutta toisinaan jättää yhdet päiväunet väliin. Tilannetta voi seurata muutaman viikon ja laittaa lapsi tuttuun päiväuniaikaan hämärään huoneeseen lepäämään kunnes uniaika on täytetty. Sen jälkeen lapsi nostetaan pois ja aloitetaan tutut päivärutiinit. Jos lapsi ei ole vielä valmis luopumaan unista, hän alkaa todennäköisesti nukkua uudestaan ne puuttuvat unet. Jos taas lapsi on valmis, hän ei enää nuku, vaan kaipaa toimintaa. Alussa on viisasta aikaistaa esimerkiksi iltaunille menoa, kunnes tilanne on vakiintunut. Vauvan jaksamista kannattaa tarkkailla ja reagoida unimerkkeihin ajoissa.

Siirtymäajat voivat olla pitkiä

Päiväunisiirtymän tyypillisiä tunnusmerkkejä on se, että lapsen päiväunille nukuttaminen alkaa olla työlästä ja päiväunet muuttuvat lyhyiksi pätkiksi. Pätkäpäiväunia voi aiheuttaa myös univaje, joka seuraa tyypillisimmin liian myöhäisestä nukkumaanmenoajasta. Yleensä vauva tiputtaa myöhäisimmät päiväunet pois ja samalla muut unet voivat siirtyä ja yhtenäistyä.

Jos kyseessä on päiväunisiirtymästä  johtuva pätkäunisuus, lapsen valveillaoloaikaa voi silloin koettaa venyttää vartin kerrallaan ja koettaa yhdistää päivän viimeisiä päiväunia edellisiin. Vaikka vaihe on hankala, kannattaa noudattaa lapsentahtisuutta ja olla luopumatta liian nopeasti päiväunien määrästä. Lapsi saa herätä itse päiväuniltaan, eikä häntä tarvitse herättää. Kunhan pitää huolen siitä, että lapsi ei nuku liian myöhään viimeisiä päiväuniaan. Silloin hänet voi herättää unilta ja laittaa yöunille hiukan tavanomaista aikaisemmin.

Monet vanhemmat koettavat laittaa lasta päiväunille, vaikka hän ei olisikaan siihen valmis. Pieni kitinä voi olla merkki siitä, että lapsi kaipaakin tekemistä ja seuraa. Asian voi testata niin, että vaihtaa ympäristöä ja koettaa leikittää lasta rauhallisesti. Jos  lapsi ei siitä huolimatta innostu ja kääntää vai katsettaan pois, hän on väsynyt ja on aika mennä unille.

Nukkuuko vauva piilounia?

Joskus päiväuniongelmien syy on piilounet. Silloin lapsi nukkuu sattumanvaraisesti lyhyitä unia esimerkiksi autossa, vaunuissa tai jossain muualla, kuin omassa vuoteessaan. Meneville vanhemmille tämä on toisinaan haaste. Kun haluaisi olla mukana monessa ja pitää vauvaakin mukana. Vauvat rakastavat rutiineja ja jos oma vauva on vielä kovin herkkäuninen, vanhemman olisi syytä pohtia, voisiko menoja hieman rauhoittaa. Vanhempien vauvojen unia ulkoiset häiriötekijät häiritsevät helposti ja he nukkuvatkin usein parhaiten täysin pimeässä, meluttomassa tilassa ja tutuissa olosuhteissa. Automatkojen tasaisella hurinalla on moniin vauvoihin lähes hypnoottinen vaikutus ja väsynyt vauva nukahtaakin yleensä aina auton kyytiin. Automatkan tulisi tällöin kestää ainakin yhden unisyklin ( 45- 50 min ), jotta se ei häiritsisi vauvan päivärytmiä.

Päiväuniin liittyy vastaavia uniassosiaatioita kuin yöuniinkin. Jos vauva on tottunut nukkumaan vain autossa, kantoliinassa, äidin vieressä tissi suussaan tai liikkuvissa vaunuissa, on syytä pyrkiä tavasta eroon ennemmin kuin myöhemmin, jotta vanhempi tuntisi oloaan vangituksi. Päiväaikaan tehty vieroitus toimimattomasta uniassosiaatiosta on usein helpompi toteuttaa kuin yöllä tehtävä. Muutokset tehdäänkin asteittain, siirtyen vähitellen kohti yöaikaan toteutettavaa unikoulua.

Alla olevassa taulukossa on keskimääräiset päiväunimäärät eri ikäkausina.

Sari Tammikari, terveydenhoitaja, uniohjaaja

• Unikoulu Täältä voit ladata omaan käyttöösi erilaisia unikouluohjeita ja muita ohjeistuksia, joiden avulla voit tukea lapsesi unta.