Ravitsemus ja uni

Ravitsemus ja uni

Täysipainoinen ravitsemus ja tasainen ateriarytmi auttavat vauvoja ja vanhempia lapsia nukkumaan paremmin. Alle 6 kk ikäiselle, terveille ja tasaisesti kasvaville täysiaikaisille vauvoille maitoruokinta riittää ainoaksi ravinnoksi. Lisänä tarjotaan vain D-vitamiinia kahden viikon iästä lähtien.

Kiinteiden ruokien aloitus tapahtuu 4-6 kk iässä, jolloin lapsen suolisto on kypsä vastaanottamaan kiinteää ruokaa. Vauvan tulisi myös pystyä istumaan tuettuna, hallitsemaan pään liikkeitä ja koordinoimaan silmien ja käden yhteistyötä tavoitellessaan ruokia kädellä.  Aluksi kiinteitä ruokia vain maistellaan ja sen ohessa jatketaan maitoruokintaa myös öisin. Uusia ruokia kannattaa tarjota lapselle aamupäivisin, jotta mahdolliset vatsanpurut eivät häiritsisi yöunta.

Luovu yösyötöistä hallitusti

Kun vauva tulee 6 kk ikään ja syö hyvällä halulla kiinteää ruoka, voi äiti halutessaan luopua vähitellen yösyötöistä. Yösyötöistä luopuminen on hyvä aloittaa yksi syömiskerta kerrallaan. Apuna voi käyttää unisyöttöjä. Unisyöttöjen ideana on syöttää nukkuva vauva vanhemman päättäminä ajankohtina. Perussääntönä on hyvä pitää kahden tunnin aikajännettä. Jos vauva on syönyt edellisen kerran kahden tunnin sisällä, hänet voi turvallisin mielin rauhoittaa unille muilla tavoin kuin syöttämällä.  Näin vauvaa ohjataan lempeästi kohti periaatetta, että päivällä syödään ja yöllä nukutaan. Vanhemmallakin on varmempi olo, kun hän  tietää, ettei vauvan tarvitse olla nälissään.

Kun lähdetään työskentelemään rauhallisten öiden eteen  on hyvä pohtia, miksi vauva syö öisin. Onko hänellä oikeasti nälkä vai onko hän vain tottunut nukahtamaan syöttämällä. Asiaa voi arvioida sekä päiväaikaisen syömisen määrää ja laatua arvioimalla, että sen avulla, miten vauva käyttäytyy yöllä syödessään ja kuinka tiheästi hän herää öisin. Pieni vauva syö tiheästi pieniä annoksia. Isomman, yhtä vuotta lähestyvän, vauvan syömisen painopisteen olisi hyvä olla päiväaikaisessa syömisessä ja kiinteän ruuan osuuden kasvaa vastaamaan vauvan tarvitsemaa energiamäärää ja laatua. Kasvun ja kehityksen pyrähdykset näkyvät  lisääntyvänä ravinnontarpeena. Imetyksen yhteydessä puhutaan tiheän imun vaiheista, joita esiintyy n 3 kk välein.

Eroon napostelusyömisestä

Lisääntyneeseen ravinnontarpeeseen voi suhtautua kahdella tavalla. Joko imetyskertoja lisäämällä tai sitten kiinteän ruuan tai korvikkeen määrää lisäämällä. Isomman 8- 12 kk vauvan kohdalla on unien kannalta järkevämpää lisätä kiinteän ruuan määrää ja rikastaa ruuan proteiinipitoisuutta ja energiamäärää. Kiinteä ruoka pitää nälkää pidempään kuin rintamaito ja korvike. Näin vanhemman vauvan ruokailua on helpompi rytmittää kohti säännöllisiä, päiväpainotteisia ruoka-aikoja.

Usein levottomien öiden taustalla on nk napostelusyöminen. Vauva syö ikätasoonsa nähden liian vähän kiinteää ruokaa ja häntä imetetään tai korviketta tarjotaan epäsäännöllisesti ( lapsentahtisesti ) pitkin päivää ja yötä. Kun vauva napostelee koko ajan, hän ei opi tunnistamaan nälkää ja ateriarytmin löytyminen on hankalampaa. Vauvan voi myös olla niin tykästynyt maitoruokintaan, ettei kiinteä ruoka innosta tai maistu ollenkaan. Ja kun päivätkin ovat täynnä ihastuttavia uusia juttuja, voi koko ruokarytmi kääntyä lopulta yöpainotteiseksi. Yöllä, kun muu perhe haluaisi nukkua ja on rauhallista, vauva tankkaakin sitten kunnolla. Levottomien öiden lisäksi vauvan suolisto ei saa tarvitsemaansa lepohetkeä ja pissaakin tulee niin, että yökuivaksi oppiminen voi lopulta viivästyä. Asia korjaantuu usein niin, että kiinteän ruuan laatua tarkistetaan ja  samalla vähennetään yöllisiä ruokailukertoja. Useimmissa tapauksissa päiväsyöminen paranee automaattisesti.

Ikäkaudelle sopiva ravitsmus lisää hyvinvointia

Jos yli 6 kk ikäisen vauvan vauvan ravinnon laatu ja määrä ei vastaa ikäkauden tarpeita, heillä voi olla sinkin, raudan ja proteiinin, puutoksia. Erityisessä vaarassa ovat yhtä ikävuotta lähestyvät vauvat, jotka syövät minimaalisia annoksia kiinteää ruokaa ja elävät lähestulkoon pelkän rintamaidon varassa. Vaikka rintamaito onkin vauvoille mitä parhainta ravintoa, on siinä kuitenkin olematon määrä  esimerkiksi rautaa ja sinkkiä, jotka ovat elintärkeitä vauvan kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Erityisesti raudan puutos voi olla yksi levottomien unien juurisyy. Varsinkin taaperoilla ja leikki-ikäisillä.  Lääkärin  toteama raudanpuutos ja siihen annettu hoito on auttanut rauhoittamaan öitä. Ilman lääkärin tarkkaa ohjausta ei tulisi koskaan antaa lapselle rautalisää, koska liikaraudalla on haittavaikutuksia.

Haasteiden taustalla voi olla vanhemman kokema huoli

Sosiaalisessa mediassa kiistellään toistuvasti siitä, rauhoittaako yösyöttöjen lopettaminen öitä vai ei. Aihe herättää vahvoja tunteita äideissä ja moni kertoo mielellään, että ei heillä ainakaan yöt parantuneet vaikka yösyötöistä luovuttiin. Tällaisissa tilanteissa taustalla on tavallisimmin uniassosiaatioon liittyvä ongelma, jossa vanha syömiseen liittyvä assosiaatio on korvattu jollain muulla, vanhemman aktiivisuutta vaativalla tavalla. Vauvaa joutuu yön aikana esimerkiksi toistuvasti heijaamaan sylissä uneen. Matka ehjiä öitä kohti tapahtuukin vain vauvan kannustamisella kohti itsenäistä nukahtamista.

Toisinaan äitien toiveena on jatkaa vanhemman vauvan tai taaperon hallittua imettämistä öisin. Tämä onnistuu melko harvoin. Vauvalla ei ole kelloa, eikä hän ymmärrä, miksi hän toisinaan herätessään saa maitoa ja toisinaan taas ei.  Vanhemmat vauvat myös oppivat nopeasti syöttämisen ja nukahtamisen välisen kaavan ja alkavat usein heräillä entistä tiheämmin. Jopa puolen tunnin välein. Tutkimusten mukaan yhtä vuotta lähestyvien vauvojen yösyöttäminen ylläpitää turhia heräilyitä.

Olisikin aika alkaa miettiä kokonaisuutta ja sitä, että lapsen ja vanhemman  hyvinvoinnin kannalta öiden pyhittäminen nukkumiselle ja päivien syömiselle vastaa sitä, mikä on lopulta ihmiselle hyväksi. Kun vauva saa laadukasta unta öisin ja syö hänelle sopivaa ravintoa päivisin, hän voi entistä paremmin. Äidit myös kertovat, että vanhemman vauvan imetysten tahdistamisella päiväaikoihin he ovat päässet pidempiin imetyksen kokonaiskestoihin kuin vanhempien sisarusten kohdalla. Kun väsyttäviin yöimetystaisteluihin liittyvä härvääminen loppuu, äitien imetysmyönteisyyskin pysyy vahvana.

Täältä voit ladata omaan käyttöösi erilaisia unikouluohjeita ja muita ohjeistuksia, joiden avulla voit tukea lapsesi unta.

Sari Tamminen, terveydenhoitaja, uniohjaaja