Unikouluun valmistautuminen

Unikouluun valmistautuminen

Kun vanhemmat päättävät joko itsenäisesti tai koulutetun uniohjaajan opastamana purkaa lapsen unihäiriöihin johtaneita syitä, tulisi tehdä muutamia ennakkovalmisteluita. Tärkeämpää kuin se, onko lapsen ikä sopiva unikoulutukseen on se, että vanhemmat on 100 prosenttisesti unikouluttamisen takana ja valmiita tekemään työtä johdonmukaisesti ja yhteistyössä kumppaninsa kanssa. Jos jompi kumpi vanhemmista suhtautuu asiaan epäilevästi, ei kannata edes yrittää. Seurauksena on vain turhia kyyneleitä, hämmentynyt lapsi ja hankaloitunut uniongelma. Lapset reagoivat vanhemman epävarmuuteen ja takertuvat entistä hanakammin vanhoihin tapoihin. Yöllä, kun ollaan väsyneitä, syntyy riitoja ja poiketaan suunnitelluista menetelmistä. Onnistumisen mahdollisuudet ovat silloin pienet.

Omaa vanhemmuuden tyyliä ja lapsen persoonallisuutta on hyvä pohtia. Koulutetun uniohjaajan, sekä vertaisten kokemuksia kuulemalla voi nähdä kokonaisuuden objektiivisemmin ja pohtia mahdollisia riskejä ennakkoon.  Koska perheet kovin erilaisia keskenään, on valittava menetelmistä sellainen, joka sopii parhaiten perheen arvoihin ja arkeen. Hartain toive vanhemmilla on yleensä se, että lasta ei tarvitsisi huudattaa.

Huudatusunikoulu onkin aikansa elänyt, eikä sitä suositella nykyään. Huudatus on käsitteenä ongelmallinen, koska hylkäämiseen perustuva itkeminen on eri asia kuin uusien tapojen vastustamiseen liittyvä protestointi. On aivan luonnollista, että lapsi protestoi aluksi uutta tapaa, ennen kuin siitä tulee hänelle tuttu ja turvallinen. Mitä pidempään lapsen uniongelmat ovat jatkuneet, sitä varmemmin tapojen muuttamiseen liittyy protestiraivoa ja itkuakin. Kun vanhempi pysyy lapsen lähellä mutta toimii johdonmukaisesti, kiukku yleensä laantuu muutaman vaikeamman yön jälkeen ja alkaa rauhallisempi vaihe, jonka aikana lapsi alkaa hyväksyä uutta tapaa nukkua.

Sulje pois mahdolliset terveydelliset syyt

Unikoulutettavan lapsen mahdolliset terveydelliset syyt tulee hoitaa aluksi tasapainoon. Refluksiin tai allergioihin voi liittyä uniongelmia, samoin kuin kireistä kieli- tai huulijänteistä johtuvat syömisongelmat. Raudanpuutteesta johtuvat kasvukivut voivat myös häiritä lapsen unta.

Toisinaan lapsella voi olla piileviä neurologisia tai emotionaalisia ongelmia, joiden vuoksi tunteiden ja käyttäytymisen säätely on haastavaa. Nämä lapset, joita vanhemmat usein kutsuvat vahvatahtoisiksi, voivat suhtautua siirtymätilanteisiin ja rutiinista poikkeamisiin vastustellen ja lukkiutuvat helposti ristiriitatilanteissa.  Heillä on usein ollut pitkään jatkuvia uniongelmia ja vanhemmat voivat olla hyvin väsyneitä loputtomaan taisteluun, jolloin saattavat antaa vähitellen periksi kaikessa vain ristiriitatilanteita välttääkseen. Tie johtaa valitettavasti ojasta allikkoon, koska näiden haastavien lasten kanssa rutiinit ja selkeät rajat ovat erityisen tarpeellisia. Jos neuvolasta tarjotaan perhetyön apua, kannattaa ottaa se avoimin mielin vastaan ja käydä keskustelua vanhemmuuteen liittyvistä asioista heidän kanssaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa näihin haasteisiin tartutaan, sitä joustavammin toimivat tavat löydetään.

Ennakkosuunnitelma auttaa onnistumaan

Tutustukaa aluksi erilaisiin menetelmiin ja pohtikaa, mikä voisi sopia teille parhaiten. Unikoulun voi toteuttaa hitaasti ja hyvin pehmeästi ja se onkin monesti paras tapa aloittaa. Etenkin, jos vanhempi on kovin herkkä reagoimaan lapsen itkuun. Merkittäviä muutoksia voi saada jo pelkästään päivärytmiä, ruokinta-aikoja ja -tapoja muuttamalla. Näistä rohkaistuen vanhempi saa lisää itseluottamusta ja on vähitellen valmiimpi aloittamaan isommat muutokset.

Kun unikoulutusta suunnittelee, kannattaa valita ajankohta, jolloin perheessä ei tapahdu mitään isoja muutoksia. Unikoulutus  ja esimerkiksi perhepedistä omaan sänkyyn siirtyminen olisi hyvä tehdä ajoissa ennen uuden sisaruksen syntymää, äidin töiden tai lapsen päivähoidon aloittamista. Jos asiaan ei ole kiinnitetty aiemmin huomiota, on syytä odottaa, kunnes lapsi on tottunut arjen muutoksiin.

Varsinainen unikoulu kannattaa aloittaa esimerkiksi perjantaina ja varata koko viikonloppu sitä varten. Ohjelmassa ei saisi olla mitään ylimääräistä ja lapsen olisi hyvä nukkua kaikki unensa siinä paikassa, missä hänen halutaan nukkuvan vastaisuudessakin. Jos on tarkoitus siirtää lapsi perhepedistä omaan sänkyyn, tulee ennen unikoulun aloitusta purkaa esimerkiksi imetysassosiaatio ja vasta sitten siirtyä nukuttamaan lapsi omaan vuoteeseensa.

Yhteistyö ja tavoitteisiin sitoutuminen kannattaa

Pyri pysymään ja kannusta puolisoasikin pysymään rauhallisena ja luottavaisena. Tsemppaa itseäsi seuraavilla ajatuksilla: Uni on asia, jolla ei ole korvaavaa muotoa, kuten vaikkapa ruokkimisessa. Liian vähällä unella voimme erittäin huonosti ja laadukas uni on yhtä tärkeää niin lapselle, kuin aikuisellekin. Väsyneinä emme kykene nauttimaan aidosti vanhemmuudesta, joten meidän ei ole syytä uhrata omia uniamme lapsen unen vuoksi.

Ei ole yhtä ainoaa tapaa nukkua oikein. On vain tapoja, jotka sopivat omalle perheelle paremmin tai huonommin. Valitse aina sellainen tapa, joka auttaa teitä kaikkia nukkumaan hyvin.

Muutoksia alkaa syntyä, kun toiminta on johdonmukaista ja vanhemmat pysyvät rauhallisina ja luottavaisina. Joskus muutoksissa voi mennä pitkäänkin. Joko valitun menetelmän tai  lapsen iän tai temperamentin vuoksi. Muista siis iloita jokaisesta edistysaskeleesta. Se voi olla yksi pidempi unipätkä alkuyöstä tai sitten se, että lapsi oppii nukahtamaan itsenäisesti.  On tärkeää, että valittua menetelmää toteutetaan järjestelmällisesti ainakin viikon, ennen kuin on aika arvioida, onko tarpeen muuttaa jotain. Jos heti ensimmäisenä yönä kokeilee kolme kertaa vaikkapa pistäytymistä ja kun lapsi ei asetu heti, kyllästyy ja imettää lapsen lopulta uneen, ollaan taas lähtöpisteessä.

Jos kaikesta päättäväisyydestä ja johdonmukaisesta toiminnasta huolimatta tuloksia ei ala näkyä vielä viikonkaan päästä, kannattaa unikoulutus keskeyttää hetkeksi ja kokeilla vaikka kuukauden päästä uudestaan. Syynä viivästykseen voi olla lapsen kehityshyppäysvaihe, sairastuminen, jokin iso muutos arjessa tai hankala eroahdistusikä. Tauon aikana on hyvä vakiinnuttaa päiväaikaista rytmiä ja syömisiä, sekä panostaa vuorovaikutukseen lapsen kanssa, jotta kehitys kohti ehjiä öitä jatkuisi.

Täältä voit ladata omaan käyttöösi erilaisia unikouluohjeita ja muita ohjeistuksia, joiden avulla voit tukea lapsesi unta.

Sari Tamminen, terveydenhoitaja, uniohjaaja