Krooninen väsymysoireyhtymä
ME/CFS – krooninen väsymysoireyhtymä
Kansainvälisessä ICD-10 tautiluokituksessa oireyhtymän virallinen nimi on “Virusinfektiota seuraava väsymysoireyhtymä (G93.3). Nykyisin sairauden lyhenteenä on yleisesti ME/CFS. ”ME” tulee nimestä ”Myalginen Enkefalomyeliitti” ja ”CFS” tulee nimestä ”Chronic Fatigue Syndrome”. Vuonna 2015 laaja asiantuntijatyöryhmä suositti, että sairauden nimenä olisi “SEID” (Systemic Exertion Intolerance Disease). Suomeksi sairautta voitaisiin kutsua silloin esimerkiksi nimellä “systeeminen rasitusintoleranssisairaus” (SRIS).
Sairauden mekanismi
ME/CFS selittyy niin sanotulla biopsykososiaalisella mallilla. Syy on biologinen, mutta myös psykososiaaliset tekijät ovat oireita ylläpitäviä tekijöitä samoin kuin monissa muissakin fyysisissä sairauksissa. Laukaisevana tekijänä on yleensä immunologinen hyökkäys. Mikrobeina on kuvattu erilaisia influenssa- ja muita viruksia – viime vuosina myös koronavirukset. Muita oireyhtymään liitettyjä infektioita ovat olleet mm. streptokokki-, mykoplasma-, klamydia- ja borreliainfektiot. Potilailla on todettu erilaisia immunologisia poikkeavuuksia. Myös mitokondrioiden toiminnan häiriötä on tutkittu. Lukuisista tutkimuksista huolimatta syy on edelleen tuntematon, eikä ME/CFS:lle ole mitään yksiselitteisiä diagnostisia laboratorio- eikä kuvantamismenetelmiä.
Diagnoosi
Institute of Medicinen (IOM) vuoden 2015 kriteerien mukaan diagnoosi edellyttää:
A. Seuraavien kolmen oireen täyttymistä:
1. Yli 6 kuukautta kestänyt toimintakyvyn merkittävä alentuminen, joka vaikuttaa arkipäivän elämään, työelämään, koulunkäyntiin, opiskeluun, sosiaaliseen elämään ja harrastuksiin. Toimintakyvyn alenemiseen liittyy uupumus, joka on aikaisemmasta poikkeavaa ja jonka alkuajankohdan henkilö pystyy arvioimaan. Henkilö on ollut aiemmin terve ja oireet ovat alkaneet yleensä jonkin infektion jälkeen. Lepo ei merkittävästi lievennä uupumusoireita.
2. Rasituksen jälkeinen voinnin huononeminen (PEM-oire; ”Post Exertional Malaise”)
3. Unihäiriöt. Yöuni on huonolaatuista, eikä se virkistä. Vuorokautinen unen tarve on usein tavanomaista suurempi ja potilas kärsii poikkeavasta väsymyksestä.
ja
B. Vähintään toinen seuraavista kahdesta oireesta
1. Kognitiivisten toimintojen häiriöt (muisti- tai keskittymishäiriöt, muut kognitiiviset häiriöt)
2. Ortostaattinen intoleranssi (posturaalinen ortostaattinen takykardia eli POTS, tai ortostaattinen hypotensio)
Lisäksi potilailla voi olla laaja-alaisia nivel- ja lihaskipuja, vatsakipua ja päänsärkyä. Fibromyalgian kriteerit menevät suurelta osin päällekkäin ME/CFS:n kanssa. Muita tutkimuksia tarvitaan, mikäli diagnostiset kriteerit eivät täyty tai kun kyseessä epäillään olevan joku muu sairaus.
Hoito ja kuntoutus
Oireenmukaisena hoitona pulssin liiallista nopeutumista voidaan hillitä pienellä beetasalpauksella. Nopeasti imeytyvien hiilihydraattien välttäminen päiväaikaan ja terveellinen ravitsemus parantavat aivojen toimintaa ja vähentävät autonomisen hermoston oireita. Riittävä juominen ja suolan saanti ovat tärkeitä. Mahdollisesti tarvittava lisäsuola annostellaan suun kautta.
Masennuksen hoidossa käytettävät lääkkeet voivat auttaa uusien hermoratojen ja synapsien muotoutumisessa. Hoidossa on käytetty vaihtelevin tuloksin myös monia muita lääkkeitä ja luontaistuotteita. Immunologisista hoidoista ei ole toistaiseksi selvää näyttöä ja niihin voi liittyä myös riskejä. Nykyaikaisista kognitiivisen psykoterapian menetelmistä (esim. CBT-I ja EMDR-hoito) voi olla merkittävää apua osana kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutumista.
Liikunnan asteittainen lisääminen toteutetaan yksilöllisesti suunnitellusti (personoidusti). Apuna voivat olla psykofyysiset fysioterapeutit ja toimintaterapeutit. Joskus potilas voi kuntoutua jo muutamassa kuukaudessa. Sairastumisen jälkeen liiallisen makuuasennon välttämisestä ja sopivasta liikunnasta huolehtiminen on keskeisen tärkeää, jotta kunto ei pääse täysin romahtamaan ja jotta vältetään immobiliteettisyndrooman kehittyminen ja sairauden paheneminen. Kodin ulkopuoliseen sosiaaliseen elämään (koulu, oppilaitos, työ) tulisi palata niin pian kuin suinkin mahdollista, jotta vältetään syrjäytyminen koulukavereista, opiskelutovereista, ystävistä ja työtovereista.
Lähde: Uniliitto ry, Hyvä uni 2023
Lue lisää:
Krooninen väsymysoireyhtymä / myalginen enkefalomyeliitti Terveyskirjasto – Duodecim
Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS): Hyvä käytäntö -konsensussuositus/Käypä Hoito