Unettomuus
Unettomuus
Jos unen saanti on vaikeaa tai yöllä esiintyy toistuvasti heräilyä, on hyvä miettiä syitä unettomuuteen. Muutokset elämäntilanteissa, stressi, huolet ja murheet voivat joksikin aikaa viedä hyvän unen. Tällöin omaa nukkumistaan voi huoltaa elämäntavoilla, nukkumisympäristön ja -käytäntöjen kohentamisella. Pidempään jatkunut unettomuus on aina syytä tutkia ja selvittää. Unettomuus voidaan usein hoitaa tai ainakin sitä voidaan lievittää.
Fyysiset sairaudet ja vaivat
Monet sairaudet aiheuttavat unihäiriöitä. Nivel- ja selkäkivut ja raajojen huono verenkierto ovat yleisiä unettomuuden syitä. Särky, kutina ja nenän tukkoisuus sekä monet fyysiset sairaudet kuten sydämen ja keuhkojen ongelmat, vaihdevuodet, virtsa- ja vatsavaivat voivat olla huonon unen taustalla. Refluksitauti eli ruokatorven vajaatoiminnan seurauksena syntynyt ruokatorven ärsytystila voi myös herättää öisin. Tämän vuoksi kannattaa aina selvittää, onko unihäiriön taustalla jokin elimellinen sairaus, sillä perussairauden hyvä hoito parantaa myös unta.
Jotkut lääkkeet, alkoholi tai liiallinen kahvinjuonti ovat myös tavallisia syitä unettomuuteen.
Tunneperäiset tekijät ja mielenterveyden häiriöt
Voimakkaat tunnevaihtelut ja elämän kriisit aiheuttavat unettomuutta. Masentunut ihminen nukahtaa usein illalla hyvin, mutta herää varhain aamulla eikä saa enää unen päästä kiinni. Masennukseen voi liittyä päänsärkyä ja muita fyysisiä oireita, jotka nekin häiritsevät unta.
Moni pyrkii hoitamaan stressiään ja unettomuutta lisäämällä alkoholin kulutusta. Reilu alkoholiannos kuitenkin rikkoo unen rakenteen ja huonontaa unen laatua. Alkoholin käyttö lisää myös masennusta, johon taas liittyy unettomuus.
Unettomuus on yleistynyt nykyisin myös nuorilla ihmisillä, vaikkakin ongelma on tavallisin keski-ikäisillä ja vanhemmilla henkilöillä. Vanhemmiten unen rytmi latistuu, ja heräämisiä voi olla enemmän. Unen tarve ei sinänsä muutu ihmisen vanhetessa, mutta jos aktiviteetit vähenevät, myös passiivinen jakso vähenee.
Unirytmi
On hyvä muistaa, että pitkien päiväunien nukkuminen vähentää yöunen määrää. Pitkiä yli 90 minuutin kestoisia päiväunia tulisikin välttää. Toisaalta lyhyiden 20–45 minuutin kestoisten päiväunien edut ovat kiistattomat. Siitä huolimatta Suomessa nokoset sallitaan vain päiväkotilapsille. Työpaikalla otetut tirsat saatetaan tulkita laiskuudeksi. Perinteinen siesta on monissa maissa ollut hyvä tapa paikata unen tarvetta.
Suomalaisten unirytmiä häiritsee pohjoinen maantieteellinen sijainti. Kesällä valoisuus voi haitata nukkumista, ja talvella varsinkin pohjoisessa aurinko ei näyttäydy aikoihin. Valon puute vaikuttaa ihmisen auringon mukaan viritetyn biologisen kellon käyntiin. Aamuherätyksen aikaan valon pitäisi käynnistää elimistö jarruttamalla käpylisäkkeen melatoniinin tuotantoa ja lisäämällä lisämunuaiskuoren erittämää kortisolia. Jos on pimeää, viesti lisämunuaisiin ja vuorokausirytmiä säätelevään suprakiasmaattiseen tumakkeeseen jää vajaaksi, melatoniinin tuotanto ei vähene eikä koneisto lähde käyntiin. Pahimmassa tapauksessa syntyy kaamosmasennus.
Unettomuuden tutkiminen
Valtaosa unettomuudesta hoidetaan terveyskeskuksissa ja työterveydenhuollossa. Unettomuuden selvittämisessä on tärkeintä huolellinen anamneesi ja kliininen tutkimus. Unettomuuden Käypä Hoito-työryhmän ohjeiden mukaan saadaan lisäselvyyttä myös erilaisilla kyselyillä.
Lääkärin tulee aina ensin selvittää potilas potilaalta, onko unitutkimus perusteltua vai ei. Vaikeita unihäiriöitä tutkitaan uniklinikoilla unilääketieteeseen perehtyneiden (unilääketieteen erityispätevyys) lääkäreiden toimesta. Jos unettomuuden taustalla epäillään fyysistä häiriötä, unilaboratoriossa seurataan potilaan yöunta. Koko yön kestävässä unipolygrafiassa tutkitaan unen rakennetta, hengitystä, hapen kyllästeisyyttä, sydämen toimintaa ja raajojen liikkeitä. Suppeassa yöpolygrafiassa tutkitaan vain uniapneaa eikä sillä saada selvyyttä unen rakenteesta. Uni-valverytmin häiriöitä voidaan mitata myös noin viikon kestoisella aktiivisuuden mittauksella pientä rannekellon tapaista aktigrafia käyttäen.
Unettomuuden vaikutuksia
Unettomuus aiheuttaa ärtyneisyyttä ja sekavuutta. Mitä pidempään unen puute jatkuu, sitä enemmän keskittymiskyky kärsii. Pitkään jatkunut univaje vaikeuttaa ensimmäisenä monimutkaista päätöksentekoa ja luovuutta. Monotonisissa tehtävissä tarkkaavaisuus vähenee, ja ihminen nukahtelee helposti, vaikkakin rutiinitehtävistä usein selvitään.
Myös nopeissa, yllättävästi vaihtuvissa tilanteissa, esimerkiksi liikenteessä reaktiot hidastuvat, mikä lisää onnettomuusriskiä. Lisäksi unettomuus aiheuttaa sydämen tykytystä ja muita autonomisen hermoston oireita sekä kivunsietokyvyn heikkenemistä. Pitkään jatkuneet univaikeudet ja häiriöt voivat aiheuttaa sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita ja sairauksia, siksi ne on hyvä hoitaa ajoissa.
Lähde: Hyvä Uni
Lue lisää unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta CBT-I -menetelmin.
Tutustu myös Suomen Unettomat ry:n sivuihin.
Keskustele aiheesta kaikille avoimessa Suomen Unettomat ry:n Facebook-ryhmässä
