Uniapneasta ja sen hoidosta

Lähes jokainen meistä tuntee jonkun uniapneaa sairastavan. Tuoreiden suomalaistutkimusten mukaan uniapnea on diagnositu 3–4 %:lla suomalaisista, mutta valtaosa on todennäköisesti vielä diagnosoimatta. Tärkeää onkin kiinnittää huomiota terveellisiin elintapoihin viimeistään silloin, kun kiloja alkaa kertyä tai vieressä nukkuva huomauttaa kuorsauksesta.

Mitä uniapnea tarkoittaa?

Uniapneassa esiintyy toistuvia, vähintään 10 sekuntia kestäviä hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimentumia (hypopnea).

Ihmisen nukahtaessa hänen ylähengitysteitä tukevat lihaksensa rentoutuvat. Hengitysilman virtaus voi estyä kokonaan tai osittain, jos rakenteet ovat ahtaita Pahimmillaan hengityskatkokset voivat kestää jopa yli minuutin, ja ne päättyvät tavallisesti lyhyisiin havahtumisiin. Vaikka nukkuja ei itse huomaa havahtumisia, ne tekevät unesta rikkonaista, mistä seuraa univajetta.

Uniapnea luokitellaan kolmeen eri luokkaan sen vaikeuden mukaan: lievä, keskivaikea tai vaikea.

Kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on lihavia tai ylipainoisia. Muita riskitekijöitä ovat kasvojen, ylähengitysteiden ja purennan rakenteelliset poikkeavuudet, nenän tukkoisuus ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Huomattava ylipaino raskaana olevalla voi altistaa uniapnealle, vaikka raskaus sinänsä ei altista. Myös vaihdevuosien jälkeen naisilla esiintyy enemmän uniapneaa kuin ennen vaihdevuosia.

Uniapneaa esiintyy suvuittain, mutta sen periytyvyyttä koskeva (geneettinen) perusta tunnetaan huonosti.

Päiväväsymys on tyypillinen oire

Uniapnealle tyypillisin oire on päiväväsymys, joka ilmenee erityisesti uneliaisuutena tai pakonomaisena taipumuksena nukahtaa päivällä. Muisti tuntuu ”pätkivän” ja keskittyminen herpaantuu helposti. Naiset kuvailevat väsymystään usein uupumukseksi tai saamattomuudeksi.

Voimakas kuorsaus on tavallinen uniapnean oire, mutta kaikki uniapneasta kärsivät eivät kuitenkaan kuorsaa.

Muita oireita ovat muun muassa hengityskatkokset, herääminen tukehtumisen tunteeseen, levoton yöuni, suun kuivuminen, yöhikoilu, yöllinen virtsaamistarve, aamupäänsärky – ja myös unettomuus.

Kun epäillään uniapneaa, terveyskeskus- tai työterveyslääkäri kartoittaa potilaan unen pituuden,  elämäntavat allergiat ja muu mahdolliset sairaudet. Tutkimuksessa kiinnitetään lisäksi huomiota verenpaineeseen, painoindeksiin, vyötärönympärykseen ja uniapnealle altistaviin kasvojen rakenteisiin. Myös potilaan ammattiin ja työvuoroihin liittyvät asiat käydään läpi. Tarvittaessa ohjataan lisätutkimuksiin keuhkosairauksien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai hammaslääkärin luo.

Varsinainen uniapneatutkimus eli unirekisteröinti (yöpolygrafia) voidaan tehdä sairaalassa tai kotona. Aivosähkökäyrän (EEG) sisältävää laajempaa unirekisteröintiä (unipolygrafia) käytetään silloin, kun halutaan saada tietoa myös unen laadusta hengityksen lisäksi.

Elämäntavat kuntoon

Uudessa uniapnean hoitosuosituksessa korostetaan omahoitoa. Terveellinen ja monipuolinen ravinto on uniapneapotilaalle tärkeää. Liikapainoiselle laihduttaminen olisi tärkeää, mutta ei toki helppoa. On kuitenkin hyvä muistaa, että säännöllinen liikunta lievittää uniapneaa, vaikka paino ei putoaisikaan.

Monissa alkoholijuomissa on runsaasti energiaa, ja jo yksi ravintola-annos veressä nukkumaan mennessä pahentaa uniapneaa. Alkoholi myös pinnallistaa unta, vaikka helpottaisikin nukahtamista. Univaje puolestaan pahentaa uniapneaa. Tietyt keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet vaikeuttavat uniapneaa – mutta ei pidä kuitenkaan lopettaa lääkitystä neuvottelematta lääkärin kanssa.

Tupakointi turvottaa limakalvoja ja lisää unenaikaisia hengityskatkoja. Tutkimusten mukaan kompressio- eli tukisukkien käyttö päivällä vähentää nesteen kertymistä jalkoihin ja sen siirtymistä makuuasennossa kaulalle hengitysteitä ahtauttamaan. Selinmakuun estäminen vaikkapa selän puolelle asetetun vyölaukun tai pyjamanselkämykseen ommeltuihin taskuihin sujautettujen tennispallojen avulla voi lievittää uniapnean oireita.

Laitetta tulee käyttää aina nukkuessa

Keskivaikean ja vaikean uniapnean ensisijainen hoito on CPAP- eli ylipainehoito.  Tällöin käytetään öisin maskia, johon ohjataan kevyesti paineistettua ilmaa. Näin hengitystiet pysyvät auki nukkumisen aikana.

On entistä enemmän tutkittua tietoa siitä, että CPAP-laitetta tai uniapneakiskoa tulisi käyttää aina nukkuessa, ei vain iltayöstä. Loppuyöstä on enemmän vilke- eli REM-unta, joka on hengityksen kannalta haavoittuvinta aikaa, siis uniapnealle otollista.

Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että erityisesti vilkeunen aikaiset hengityskatkokset saattavat lisätä mm. sydäntapahtumien riskiä.

Myös hammaslääkärin valmistama uniapneakisko on hyväksytty lääkinnälliseksi apuvälineeksi keskivaikeaa uniapneaa sairastaville, mikä yhdenvertaistaa potilaiden kustannuksia hoitomuodosta riippumatta. Vaikeusastetta määriteltäessä hengityskatkosten tiheyden lisäksi otetaan huomioon myös uniapneasta johtuvat oireet. Uniapneakiskohoidon potilasmaksu ja hoitopaikka määräytyvät uniapnean vaikeusasteen perusteella.

Lähde: Uniliitto ry, Hyvä uni, 2023

Lue lisää:

Sairastatko tietämättäsi uniapneaa? Duodecim, Terveyskirjasto, 2022

Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Käypä hoito -suositus,2022

Suomen Uniapneayhdistys ry:n sivut

Keskustele uniapneasta Facebook-ryhmässä
(Ryhmän jäseneksi ja keskusteluun pääsee hakemalla ryhmään).