Vuorotyö ja uni on yhä hankala yhtälö

Vuorotyön terveyshaitat tunnetaan ja niitä pyritään taklaamaan. Epätyypillisistä työajoista ei kuitenkaan päästä eroon yhteiskunnassa, ja etenkin palvelualoilla ne ovat jopa lisääntyneet. Nimenomaan yötyö on monin tavoin haitallista, koska se sotii ihmisen luontaista vuorokausirytmiä vastaan. Aiheesta kertovat Työterveyslaitoksen erikoistutkijat Heli Järnefelt ja Kati Karhula.

Moni teini elää pitkittyneessä univajeessa

Murrosiässä muutokset vaikuttavat teini-ikäisten unentarpeeseen ja unirytmiin. Vuorokausirytmi viivästyy, mutta unentarve on suurempi kuin aikuisilla. Ilta-ajankäytöstä kilpailee muun muassa digiviihdemaailma, joka teinien lisäksi myöhäistää herkästi myös aikuisten nukkumaanmenoaikoja. Aiheesta keskeiset asiat artikkeliksi on koostanut Sari Tammikari, terveydenhoitaja ja pediatrinen unihoitaja.

Unen merkitys tarkentuu

Myrkytystietokeskuksen ylilääkäri Tuomas Lilius tutkii sivutyönään aivojen nestekierron eli glymfaattisen puhdistusjärjestelmän merkitystä muun muassa aivorappeumasairauksiin kuten Alzheimerin tautiin.

Unilääketiede 2024 -koulutuspäivien ohjelma julkaistu

Unilääketieteen valtakunnalliset koulutuspäivät terveydenalan ammattilaisille järjestetään jo 26. vuotta Uniliiton ja Suomen Unitutkimusseuran yhteistyönä. Unilääketieteen keskeisimpiä asioita ja tuoreiinta tutkimustietoa alan huippuammattilaisten kertomana 28.10.–29.10.2024.

Vaihdevuosioireiden hoitoon tarvitaan lisää osaamista

Onko vihdoin aika herätä siihen, että vaihdevuosia ei vieläkään hoideta tarpeeksi? ”On selvää, että osalla naisista oireet ovat niin vaikeita, että niihin tarvitaan hoitoa. Osaamista hormonikorvaushoidon käyttöön tulee vahvistaa”, sanoo synnytys- ja naistentautiopin professori Päivi Polo.

Unilääkkeitä on kehitetty yli 200 vuotta

Unettomuuden hoidon historiassa jokainen uusi lääkesukupolvi on ollut parannus edelliseen. Alun innostuksen jälkeen ja käytön lisääntyessä kaikilla lääkkeillä on kuitenkin havaittu haittansa ja rajoituksensa.

Uni pitäisi ottaa puheeksi vastaanotolla

Hyvä uni on niin iso osa terveyttämme, että se pitäisi ottaa puheeksi lähes aina vastaanotolla, koska ei potilas aina itsekään osaa yhdistää oireitaan häiriintyneeseen uneen, sanoo dosentti Ulla Anttalainen, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri sekä osaston ylilääkäri (TYKS), joka toimii myös Suomen unitutkimusseura ry puheenjohtajana.

Uni on aivoterveyden peruspilari

Vaikka uni vaikuttaa passiiviselta olotilalta, unen aikana tapahtuu monia aktiivisia prosesseja, jotka huoltavat aivoja ja mieltä. Unella onkin aivan erityinen rooli aivoterveydessä. Sekä unen määrällä että laadulla on merkitystä, sanoo neurologian erikoislääkäri, dosentti Kaisa Hartikainen, joka toimii Kansallisen aivoterveysohjelman johtavana asiantuntijana. Ohjelmassa vuoden 2024 erityisteemana painottuu uni.

Unettomuuden hoidon eurooppalainen suositus

Euroopan unitutkimusseura on päivittänyt unettomuushäiriön hoitosuositusta. Unettomuutta tulee sen mukaan hoitaa aktiivisesti, ja tutkimusnäyttö tukee vahvasti lääkkeettömien menetelmien käyttöä. Yhteenvetoa suosituksen sisällöstä tekee psykologian tohtori, psykoterapeutti ja Työterveyslaitoksen erikoistutkija Heli Järnefelt.

Potilaiden osallisuus

Potilaiden, potilasjärjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden mukanaolo potilaita koskevassa päätöksenteossa johtaa hoidon parempaan laatuun kokemusperäisen tiedon avulla, kirjoittaa Uniliiton puheenjohtaja Salla Mansikkamäki.

Väsymys & ajoterveys: Riskit on tärkeää tunnistaa

Väsymys on aina riski liikenteessä. Unilääketieteen päivillä käsiteltiin laajasti ajoterveyttä ja sen riskien tunnistamista. Väsymys on oire, jonka syynä voi olla monenlaisia sairauksia ja myös elämäntapoja. Ajoterveyden arvioimisessa on lääkärillä iso vastuu. Haasteellisimpia ajoterveystapauksia voidaan käsitellä nykyisin moniammatillisissa ajopoliraadeissa.

Unilääketiede 2023

Unilääketieteen koulutuspäivien 30.–31.10.2023 teemoina olivat sirkadiaaninen unettomuus, uni erityistilanteissa, ajoterveys sekä unen häiriintymisen syitä ja seurauksia.

Uniliitto: Uniapnea tulisi tunnistaa ja hoitaa paremmin

Lähes jokainen meistä tuntee jonkun uniapneaa sairastavan. Tuoreiden tutkimusten mukaan uniapnea on diagnosoitu 3–4 %:lla suomalaisista. Valtaosa uniapneasta on kuitenkin diagnosoimatta. Lääkärilehden (9.4.2021) mukaan Suomessa on arvioitu, että keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa 29,5 % väestöstä.
Uniliiton kannanotto on julkaistu aiemmin (21.11.2023) Helsingin Sanomissa.

Nykyajan perheet nukkuvat huonosti

Lapsiperheet hakevat Uniliiton sivustoilta yhä useammin tietoa lasten unesta ja unen laadun parantamiseksi. Onko nyky-yhteiskunnassamme ilmiöitä, jotka altistavat lapsiperheitä huonolaatuiselle unelle? Nukuttiinko ennen paremmin? Kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset vanhemmat jopa kuuluvat maailman seitsemänneksi uupuneimpiin vanhempiin.
”Nykyajan vanhemmilla on hyvin vaihtelevat valmiudet vanhemmuuteen ensimmäisen vauvan synnyttyä”, toteaa kätilötieteen lehtori ja terveystieteiden tohtori Elina Botha Tampereen ammattikorkeakoulun pediatrisen uniohjaajakoulutuksen luennon aluksi.

Nettiterapiaa unen avuksi

HUS:n nettiterapiaa on käytetty unettomien hoidossa neljä vuotta. Ensimmäiset tutkimustulokset ovat hyviä: iso osa saa apua uniongelmiinsa myös digipohjaisesta ohjelmasta. Osallistuneista lähes puolella (46 %) oireet olivat vähentyneet merkittävästi.

Naisten uniapnea jää usein piiloon

Naisilla uniapnean oireet ovat usein erilaiset kuin miehillä. Ne sekoittuvat helposti vaihdevuosi- ja mielialaoireiden kanssa. Keski-ikäisisitä naisista sairastaa uniapneaa noin 10 %. Kolme kokenutta unihoitajaa kertoo, miten naisten uniapnea tulisi tunnistaa ja hoitaa.

Hyvä uni 2023 on uudistettu tietopaketti unesta ja unihäiriöistä. Julkaisu on unen erikoisalan parhaimpien asiantuntijoiden kirjoittama ajantasainen opas liittyen unen häiriöihin sekä niiden hoitoon.

Aikaisempien vuosien Hyvä uni -lehtien osio unihäiriöitä hoitavista erikoislääkäreistä on siirretty painetusta muodosta Uniliiton sivustolle osioon Auta unta. Uniliitto päivittää tutkittuun tietoon perustuvaa Hyvä uni -julkaisua muutaman vuoden välein.

Korona aiheuttaa yhä unihäiriöitä ja väsymystä

Sekä unettomuushäiriöt että uupumus vaivaavat edelleen covid-potilaita. Kansainvälinen tutkimustyö aiheen parissa jatkuu. Professori, neurologian erikoislääkäri Markku Partinen ja dosentti Ilona Merikanto ovat keskeisessä roolissa maailmanlaajuisessa tutkimushankkeessa.

Näin uniryhmä auttaa

Uniliitto järjestää kurssimuotoisia kuuden tapaamisen uniryhmiä, joissa parin viikon välein kokoonnutaan ohjaajan avulla opettelemaan unettomuuden itsehoitoa. Keskeistä on, että tunnistaa uneen vaikuttavat omat toimintamallit ja on valmis muuttamaan niitä unelle suotuisaan suuntaan.

Vertaistoiminta nostaa esiin hoitopolkujen epäkohdat

Uniyhdistykset järjestävät vertaistapaamisia unihäiriöistä kärsiville ja heidän läheisilleen. Kokemusten jakamisesta saa paljon tietoa ja käytännön vinkkejä omaan arkeen. Kokemusten jaon myötä nousevat päivänvaloon myös hoitopolkujen puutteet.

”Kaksosaineistossa riittää ammennettavaa”

Neurologi Christer Hublinin nimi tulee usein vastaan, kun selaa suomalaisen unitutkimuksen julkaisuja. Unitutkimuksen pariin hän tuli narkolepsia-aiheisen väitöskirjansa myötä.

Unettomuus ja masennus

Depressio ja unettomuus kietoutuvat yhteen monin tavoin. Pitkään aihetta tutkinut psykiatri Tiina Paunio kertoo, mitä uutta tiedetään niiden syy-seuraus-suhteista. Masennus on yleinen: noin joka viides suomalainen suomalainen sairastuu siihen jossain vaiheessa elämäänsä.

Uniapneakisko voi olla vaihtoehto CPAP-laitteelle

Uniapnean hoidossa käytetään yleisimmin CPAP-hoitoa, mutta joskus käytetään myös uniapneakiskoja, jotka estävät hengitysteiden tukkeutumisen yön aikana. Miksi kiskohoitoa käytetään Suomessa merkittävästi vähemmän kuin vaikkapa Ruotsissa?

Unilääketiede 2022 -tapahtumassa esillä uusin tutkimustieto

Valtakunnallinen Unilääketiede 2022 -verkkoseminaari kokosi loka-marraskuun vaihteessa uusimman tutkimustiedon äärelle unihäiriöiden parissa toimivat alan ammattilaiset.

”Kaikille löytyy sopiva maski”

Uniapneadiagnoosi merkitsee usein CPAP-hoidon aloittamista. Miten se tapahtuu? Millaista tukea potilas saa? Millaisia hankaluuksia hoidon aloittamisessa voi olla? Kysymyksiin vastaamassa kokenut unihoitaja Tarja Korpeinen

Paremman unen ja työelämän puolesta

Joskus työsuojelu ja ”yösuojelu” kulkevat käsi kädessä. Kun työelämän käytännöt ovat kohdallaan, myös uni maittaa paremmin. Aivotutkija, professori Minna Huotilainen on huolissaan kolmivuorotyön ja stressin vaikutuksista uniterveyteen.

”Unettomuuteen pitää puuttua ajoissa”

Tomi Sarkanen, neurologian erikoislääkäri, on Suomen Unitutkimusseuran
(SUS ry) puheenjohtaja. Suomen Unitutkimusseura on eurooppalaisen unitutkimusseuran, European Sleep Research Societyn (ESRS) jäsen, joka seuraa ESRS:n toimintaa ja linjauksia sekä miettii niiden soveltamista Suomessa. Tällä hetkellä unettomuuden lääkkeettömälle hoidolle (kognitiivis-behavioraaliset hoidot, CBT-I) ja hoidon eri tasoille erikoistumiseen ollaan luomassa yhtenäisiä kriteerejä. Myös yhteistyö muiden alan järjestöjen, kuten Suomen Unihoitajaseuran (SUHS) sekä Uniliiton kanssa on tärkeää.

Kokemustoimijat lisäävät tietoa ja ymmärrystä unihäiriöistä

Kokemustoimijan tehtävänä on ymmärryksen ja tiedon lisääminen eri alojen ammattilaisille ja opiskelijoille, sekä suurelle yleisölle elämästä pitkäaikaissairauden tai vamman kanssa. Kokemustoimijat ovat koulutettu kertomaan omasta tilanteestaan ja sairauden vaikutuksista arjen sujumiseen. Tavoitteena on, että terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa ymmärrettäisiin pitkäaikaissairauksien ja vammojen vaikutukset yksilön arkeen ja toimimiseen yhteiskunnassa. Haastattelussa Hanna, Kira, Ailaa ja Salla. – Heiltä saa tietoa, millaista elämä on narkolepsian, uniapnean, levottomien jalkojen tai viivästyneen unirytmin kanssa.

Nuoret haluavat nukkua paremmin

”Lopetetaan nuorten syyllistäminen siitä, että heidän unirytminsä on myöhäinen ja että kännykästä on vaikeaa luopua. Ei tarvitsekaan: sen voi valjastaa paremman palautumisen välineeksi”, sanoo professori Anu-Katriina Pesonen.

Uniapua lapsiperheille

Unesta puhutaan jo niin paljon, että tietoa alkaa olla tarjolla jopa liikaa. Etenkin lapsiperheet hyötyisivät ammattilaisen tuesta, kun tarpovat monenkirjavan tiedon suossa.
Uudesta, 2022 starttaavasta SOTE-alan ammattilaisten uniohjaus- ja täydennyskoulutuksesta, sekä lapsiperheiden tuen tämän hetken tilanteesta kirjoittaa terveydenhoitaja ja pediatrinen unihoitaja Sari Tammikari.

Vuoden unihoitaja kannustaa unen hoitoon

Unihoitaja Armi Luukkosen erikoisalaa on uniapnean hoito. ”Unettomuuden lääkkeettömän hoidon keinoja käytetään usein uniapnean hoidossa tukena”, Armi kertoo.