Korona aiheuttaa yhä unihäiriöitä ja väsymystä

Sekä unettomuushäiriöt että uupumus vaivaavat edelleen covid-potilaita. Kansainvälinen tutkimustyö aiheen parissa jatkuu. Professori, neurologian erikoislääkäri Markku Partinen ja dosentti Ilona Merikanto ovat keskeisessä roolissa maailmanlaajuisessa tutkimushankkeessa.

Näin uniryhmä auttaa

Uniliitto järjestää kurssimuotoisia kuuden tapaamisen uniryhmiä, joissa parin viikon välein kokoonnutaan ohjaajan avulla opettelemaan unettomuuden itsehoitoa. Keskeistä on, että tunnistaa uneen vaikuttavat omat toimintamallit ja on valmis muuttamaan niitä unelle suotuisaan suuntaan.

Vertaistoiminta nostaa esiin hoitopolkujen epäkohdat

Uniyhdistykset järjestävät vertaistapaamisia unihäiriöistä kärsiville ja heidän läheisilleen. Kokemusten jakamisesta saa paljon tietoa ja käytännön vinkkejä omaan arkeen. Kokemusten jaon myötä nousevat päivänvaloon myös hoitopolkujen puutteet.

”Kaksosaineistossa riittää ammennettavaa”

Neurologi Christer Hublinin nimi tulee usein vastaan, kun selaa suomalaisen unitutkimuksen julkaisuja. Unitutkimuksen pariin hän tuli narkolepsia-aiheisen väitöskirjansa myötä.

Unettomuus ja masennus

Depressio ja unettomuus kietoutuvat yhteen monin tavoin. Pitkään aihetta tutkinut psykiatri Tiina Paunio kertoo, mitä uutta tiedetään niiden syy-seuraus-suhteista. Masennus on yleinen: noin joka viides suomalainen suomalainen sairastuu siihen jossain vaiheessa elämäänsä.

Uniapneakisko voi olla vaihtoehto CPAP-laitteelle

Uniapnean hoidossa käytetään yleisimmin CPAP-hoitoa, mutta joskus käytetään myös uniapneakiskoja, jotka estävät hengitysteiden tukkeutumisen yön aikana. Miksi kiskohoitoa käytetään Suomessa merkittävästi vähemmän kuin vaikkapa Ruotsissa?

Unilääketiede 2022 -tapahtumassa esillä uusin tutkimustieto

Valtakunnallinen Unilääketiede 2022 -verkkoseminaari kokosi loka-marraskuun vaihteessa uusimman tutkimustiedon äärelle unihäiriöiden parissa toimivat alan ammattilaiset.

”Kaikille löytyy sopiva maski”

Uniapneadiagnoosi merkitsee usein CPAP-hoidon aloittamista. Miten se tapahtuu? Millaista tukea potilas saa? Millaisia hankaluuksia hoidon aloittamisessa voi olla? Kysymyksiin vastaamassa kokenut unihoitaja Tarja Korpeinen

Paremman unen ja työelämän puolesta

Joskus työsuojelu ja ”yösuojelu” kulkevat käsi kädessä. Kun työelämän käytännöt ovat kohdallaan, myös uni maittaa paremmin. Aivotutkija, professori Minna Huotilainen on huolissaan kolmivuorotyön ja stressin vaikutuksista uniterveyteen.

”Unettomuuteen pitää puuttua ajoissa”

Tomi Sarkanen, neurologian erikoislääkäri, on Suomen Unitutkimusseuran
(SUS ry) puheenjohtaja. Suomen Unitutkimusseura on eurooppalaisen unitutkimusseuran, European Sleep Research Societyn (ESRS) jäsen, joka seuraa ESRS:n toimintaa ja linjauksia sekä miettii niiden soveltamista Suomessa. Tällä hetkellä unettomuuden lääkkeettömälle hoidolle (kognitiivis-behavioraaliset hoidot, CBT-I) ja hoidon eri tasoille erikoistumiseen ollaan luomassa yhtenäisiä kriteerejä. Myös yhteistyö muiden alan järjestöjen, kuten Suomen Unihoitajaseuran (SUHS) sekä Uniliiton kanssa on tärkeää.

Kokemustoimijat lisäävät tietoa ja ymmärrystä unihäiriöistä

Kokemustoimijan tehtävänä on ymmärryksen ja tiedon lisääminen eri alojen ammattilaisille ja opiskelijoille, sekä suurelle yleisölle elämästä pitkäaikaissairauden tai vamman kanssa. Kokemustoimijat ovat koulutettu kertomaan omasta tilanteestaan ja sairauden vaikutuksista arjen sujumiseen. Tavoitteena on, että terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa ymmärrettäisiin pitkäaikaissairauksien ja vammojen vaikutukset yksilön arkeen ja toimimiseen yhteiskunnassa. Haastattelussa Hanna, Kira, Ailaa ja Salla. – Heiltä saa tietoa, millaista elämä on narkolepsian, uniapnean, levottomien jalkojen tai viivästyneen unirytmin kanssa.

Nuoret haluavat nukkua paremmin

”Lopetetaan nuorten syyllistäminen siitä, että heidän unirytminsä on myöhäinen ja että kännykästä on vaikeaa luopua. Ei tarvitsekaan: sen voi valjastaa paremman palautumisen välineeksi”, sanoo professori Anu-Katriina Pesonen.

Uniapua lapsiperheille

Unesta puhutaan jo niin paljon, että tietoa alkaa olla tarjolla jopa liikaa. Etenkin lapsiperheet hyötyisivät ammattilaisen tuesta, kun tarpovat monenkirjavan tiedon suossa.
Uudesta, 2022 starttaavasta SOTE-alan ammattilaisten uniohjaus- ja täydennyskoulutuksesta, sekä lapsiperheiden tuen tämän hetken tilanteesta kirjoittaa terveydenhoitaja ja pediatrinen unihoitaja Sari Tammikari.

Vuoden unihoitaja kannustaa unen hoitoon

Unihoitaja Armi Luukkosen erikoisalaa on uniapnean hoito. ”Unettomuuden lääkkeettömän hoidon keinoja käytetään usein uniapnean hoidossa tukena”, Armi kertoo.

Milloin tarvitaan unilääkkeitä?

Vaikka unettomuutta pyritään pääosin hoitamaan lääkkeettömin keinoin, myös unilääkkeitä tarvitaan. ”Tärkeintä on, että hädässä olevaa unetonta autetaan”, sanoo psykiatri, osastonylilääkäri Katinka Tuisku HUS:n unihäiriöpoliklinikalta.

Unioppia hoitajille

Unettomuuden lääkkeettömän hoidon eli CBTI-I:n antajista on huutava pula. Sitä pyritään paikkaamaan koulutuksella, josta valmistuu sertifioituja uniohjaajia ja unettomuusterapeutteja. Aiheesta haastattelussa erikoistutkija, psykologian tohtori Heli Järnefelt Työterveyslaitokselta.

Kevät on täällä pian – ja kesäaikaan siirtyminen

Päivä pitenee ja valon määrä lisääntyy. Tätä ajankohtaa moni odottaa, mutta kevääseen liittyvä kellojen siirto on monelle hankala kevään lisäjuonne. ”Parhaimmatkin nukkujat voivat saada viikoksi unirytminsä sekaisin ja työviikko saattaa mennä epämääräisessä olotilassa”, sanoo parhaillaan myös uniohjaajaksi kouluttautuva sairaanhoitaja Christina Forsberg.
Uniuutiset järjesti gallupin liittyen kesä- ja talviaikaan siirtymisestä.

Unettomuuden hoito uudistuksessa

STM:n Palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) julkaisi lokakuussa suositusluonnoksen unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa koskien. Suositus on vahva kannanotto lääkkeettömän hoidon yhdenvertaisen saatavuuden puolesta. Suositusluonnoksen on laatinut työryhmä, joka edustaa monipuolista asiantuntemusta, ja myös potilaiden näkökulmaa ja kokemuksia kuultiin Uniliiton kokoaman yhdeksän unettomuuspotilaan haastattelun kautta.

Unilääketieteen koulutuspäivillä käsiteltiin alan uusinta tutkimustietoa

Aiheina olivat 2021 mukana mm. uni ja neuropsykiatriset häiriöt, unettomuuden lääkkeetön hoito, uniapnea sekä tietenkin covid-19:n vaikutukset unihäiriöihin.

“Unettomuudesta ei uskalleta puhua ääneen, vaikka ongelma on laaja”

Minna Holmström on psykiatrinen sairaanhoitaja, joka on tehnyt kolmivuorotyötä vuosikymmenet. “Unettomuudesta ei uskalleta puhua ääneen, vaikka ongelma on laaja”, Minna sanoo. “Työorganisaatioiden tulisi panostaa työvuorosuunnitteluun, ja siihen pitäisi ottaa työntekijät mukaan”.

Hypnoosista apua unihäiriöiden hoitoon

”Oikein kohdennettuna ja käytettynä hypnoosi sopii myös unihäiriöiden hoitoon”, sanoo psykiatri Hannu Lauerma, jolla on pitkän linjan kokemus hypnoosin käytöstä terveydenhoitoalalla. Mielikuvat hypnoosista ovat usein pinnallisia ja vääriäkin. ”Hypnoosissa käytetään hyväksi ihmisen luontaista reagointitapaa, ja esimerkiksi unettomuuden hoidossa voimakkaisiin huoliajatuksiin voidaan toisinaan vaikuttaa suggestiolla”, sanoo unihoitaja Anna-Mari Aronen.

Sopiiko painopeitto lapsille?

Kolmivuotias Unto nukkuu kotona hyvin, mutta päiväkodin päiväunet alkoivat sujumaan paremmin vasta, kun painopeitto otettiin käyttöön. Perheen isä, Arto Puikkonen kuuli vanhempien keskusteluryhmässä vinkkejä aiheesta.

Unilääketiede 2021 -koulutuspäivien ohjelma on julkaistu

Unilääketieteen koulutuspäivät järjestetään 23. kerran, tänä vuonna verkkokoulutuksena. Lue lisää aiheesta

Uniapneaan apua CPAP-laitteella

Simo Arvela poti uniapneaa ja siitä aiheutuvaa väsymystä useita vuosia, kunnes CPAP-hoito alkoi, ja jo ensimmäisten öiden jälkeen vireystaso koheni huomattavasti. Nykyään Simo kannustaa vastaavassa tilanteessa olevia hakemaan apua: ”Omassa asiassa kannattaa olla aktiivinen”.

Kannattaako unta mitata? 

Kysymystä pohtivat Helsingin yliopiston Sleep & Mind tutkimusryhmän johtaja prof. Anu-Katriina Pesonen ja Helsingin Uniklinikan tutkimusjohtaja prof. Markku Partinen. Prof. Partinen on myös THL:n / Helsingin yliopiston tutkija Ilona Merikannon kanssa viemässä ICOSS (International COVID Sleep Study Questionnaire) – projektia sen toiseen vaiheeseen: Lue Uniliiton tiedote tutkimuksesta, jossa selvitetään COVID-19-taudin yhteyttä uneen, päiväaikaiseen väsymykseen sekä toimintakykyyn, ja osallistu mukaan selvitykseen!

Iltavirkut kokevat työkykynsä heikommaksi

Iltavirkut kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa useammin aamuvirkkuihin ikätovereihinsa verrattuna, osoittaa Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 pohjautuva Oulun yliopiston tutkimus. Onko syynä iltavirkkujen kokema jatkuva univaje, ja onko sille jotain tehtävissä?

”Unihoitajana saan auttaa joka päivä”

Unihoitaja Marja Pousi: ”Kun nukkuminen paranee, koko elämänlaadussa voi tapahtua dramaattisia muutoksia.”

Elämää narkolepsian kanssa

Narkolepsia on kuulunut Satu Syväys-Puuskan elämään jo yli 30 vuotta

Kun korona ei mene ohi

Professori Seppo Parkkilan tutkimuksessa selvitetään useita viikkoja ja kuukausia kestävän, pitkäkestoisen COVID-19 infektion ilmiötä.

Nettiterapia avuksi unettomuuden hoitoon

Unettomuushäiriön ensisijainen hoitomuoto on Käypä hoito -ohjeistuksen mukaan kognitiivinen käyttäytymisterapia. Unettomuutta voidaan hoitaa tällä menetelmällä etäyhteytenä myös älypuhelimeen asennettavan ja terapeutin tukeman oppimisympäristön avulla.

”Suomessa on kansainvälisesti arvostettua unitutkimusta monella saralla.”

Suomen Unitutkimusseuran puheenjohtaja, LT, erl neurofysiologia, Anu Muraja-Murro työskentelee Kuopiossa erikoislääkärinä. Hän seuraa sekä unitutki- musta että kliinistä työtä näköalapaikalta.

Psykoosilääkkeiden käyttö unettomuuden hoidossa kasvaa vastoin suosituksia

Uneen ja nukkumiseen liittyvät paremman unen lahjat tarkastelussa.
Unilääketiede 2020 -koulutuspäivien teemoina uniapnea ja unettomuus.
Mitä unettomuuden hoito, etenkin lääkkeetön (CBT) hoito tällä hetkellä on, ja miten kriteerit määritellään?
”Muusikon työ sopii viivästyneeseen unirytmiin”, sanoo Juha Lehti Sir Elwoodin hiljaisista väreistä.
Kun kipu koskettaa – Suomen Kipu ry on toiminut jo vuodesta 1991.