Kaikenikäisillä on oikeus nukkua hyvin
Palkitsevaa potilastyötä
Työ Terveystalo Helsingin Uniklinikalla tuo Svedin vastaanotolle potilaita teini-ikäisestä yli yhdeksänkymmentävuotiaisiin. Hän sanookin: ”Kaikenikäisillä on oikeus nukkua hyvin.” Tyypillisimmät unihäiriöt hänen vastaanotollaan ovat unettomuus ja uniapnea sekä levottomat jalat -oireyhtymä. Valitettavan harvoin tulee vastaan niin sanottuja yksinkertaisia vaivoja. Nykyään selkeämmät tapaukset hoituvat jo perusterveydenhuollossa tai työterveydessä. Hänen vastaanotollaan käyvillä onkin usein monimutkaisempi tilanne, ja potilaalla voi olla monta eri diagnoosia, kuten unettomuus, uniapnea, levottomat jalat ja väsymys sekä lisäksi muitakin sairauksia. ”Palkitsevaa tässä työssä on aina tyytyväinen asiakas, jolla ovat oireet ja hoito kunnossa. Etenkin, jos takana on monimutkaisia ongelmia ja vuosia kestänyt hoitosuhde ja sitten kuulee, että asiakkaalla menee hyvin”, Sved toteaa. ”Uniklinikalla ei luovuteta herkästi, mutta joskus täytyy tyytyä siihen, että aivan täydellistä hoitokeinoa ei ole”, Sved toteaa. Onneksi on olemassa paljon erilaisia keinoja, ja vahvaa näyttöä niiden toimivuudesta.
Unihäiriöiden tunnistaminen on parantunut
Nykypäivänä Suomessa unta uhkaa eniten kännykkä — etenkin nuorilla, mutta myös aikuisilla. Työikäisillä lisäksi kasvava työstressi johtaa siihen, että ihmiset ovat uupumuksen rajoilla, mikä vaikuttaa uneen. Maailmanlaajuisesti painonnousun myötä etenkin uniapnean määrä on lisääntynyt 30—40 vuodessa merkittävästi.
Suomessa tunnistetaan unihäiriöt nykyään melko hyvin, mutta haasteena ovat aikaresurssit. Yleislääkärin tai terveyskeskuslääkärin vastaanottoajan (10—15 minuuttia) puitteissa on haasteellista diagnosoida monimutkaisempia ongelmia. Svedin mukaan unihäiriöiden hoitamisessa salasana on kokonaisvaltainen hoito, ja siihen päästään kiinni vain niin, että käydään potilaan tilanne ja tausta kattavasti läpi riittävän ajan kanssa.
Myös ihmisten oma unitietoisuus on kasvanut: erikoislääkärin hoitoon hakeudutaan helpommin. Gabriele Svedin mukaan on hyvä, ettei tyydytä vain syömään unilääkkeitä, vaan osataan pyytää apua. ”Aina, kun joku unessa ihmetyttää tai huolettaa, se kannattaa selvittää. Melkein kaikilla on unen suhteen jotakin parannettavaa”, Sved kannustaa.
Referaatti artikkelista
Hän: Kaikenikäisillä on oikeus nukkua hyvin, Gabriele Sved
Lue koko juttu: Uniuutiset 2-2025