Yleisesti puhutaan miesten vaihdevuosista tai andropaussista, jolla kuvataan keski-ikäisten miesten oireita kuten väsymystä, testosteronin laskua, saamattomuutta ja alakuloisuutta, mutta onko andropaussi oikeasti olemassa?

”Miesten vaihdevuodet, josta käytetään myös termiä andropaussi, on vähän sellainen myytti”, työterveyslääkäri Vilho Ahola hymähtää esityksensä alussa. “Miesten vaihdevuodet ovat ennemminkin monitahoinen sekamelska, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen”, hän jatkaa.

Terveen miehen fysiologiassa ei ole menopaussin eli vaihdevuosien kaltaista jyrkkää hormonitasojen romahtamista. Ahola puhui esityksessään miesten toiminnallisesta hypogonadismista eli testosteronivajeesta. Keskeisin toiminnallisen hypogonadismin yksittäinen tekijä on ylipaino, joka lisääntyy väestössämme koko ajan. Ylipaino ja lihavuus voivat aiheuttaa lievempää testosteronin laskua tai jopa kliinistä hypogonadismia eli testosteronivajetta. Jo pelkkä ylipaino vaikuttaa testosteronitasoihin. Keskivartalolihavuus aiheuttaa tulehdusta kehossa. Lopulta kaikki tämä heikentää kisspeptiini-nimisen hormonin toimintaa, joka on aivoissa keskeinen säätelijähormoni. Kisspeptiinin alentuminen vaikuttaa monen muun hormonin kanssa lopulta ylipainoisten miesten testosteronin laskuun. Metabolisen oireyhtymän (MBO) diagnoosi ennustaa miehillä 15–25 prosentin testosteronin laskua seuraavien viiden vuoden aikana, kun taas terveillä miehillä todettu normaali testosteronin lasku on 0,2 prosenttia vuodessa. Normaalisti laskevat testosteronitasot eivät merkittävästi vaikuta miehen ikääntyessä, ja hyvä ja viriili seksuaalielämä on mahdollista vielä 80-vuotiaillakin miehillä.

Testosteronin laskun voi havaita jo teini-ikäisillä ylipainoisilla nuorilla miehillä, joilla testosteronitasot ovat tutkitusti noin 50 prosenttia alemmat kuin normaalipainoisilla.

Myös unihäiriöt ovat iso osa tätä kokonaisuutta. Ylipainosta ja lihavuudesta johtuva uniapnea on miehillä hyvin yleinen sairaus. Unella ja testosteronilla on rinnakkaiset sirkadiaaniset rytmit. Tärkeimpänä testosteronin säätelijänä usean muun välittäjähormonin kanssa toimii aiemmin mainittu kisspeptiinihormoni. Kisspeptiini toimii myös yhteyslinkkinä metabolishormonaalisen rytmin ja unen välillä.

Hyvä uni ylläpitää osaltaan hyviä testosteronitasoja. Rikkonainen uni ja univaje kohottavat kehon sisäistä tulehdusta ja stressiä, huonontavat aineenvaihduntaa ja alentavat testosteronitasoja. Häiriintynyt unirytmi puolestaan lisää ruokahalua ja houkutusta syödä epäterveellisesti. Hyvän unen aikana tulehdusarvot laskevat yleensä normaalisti. Univajeessa tulehdusarvot pysyvät korkealla myös yöaikaan. Rikkonaisen unen aikana uni on kevyempää, jonka seurauksena yöheräily lisääntyy. Huono uni vaikeuttaa myös urheilusuorituksista palautumista ja heikentää muistia. Kokeellisesti on todettu, että esimerkiksi viikon ajan nukutut viiden tunnin yöunet aiheuttivat perusterveille nuorille miehille 10–15 prosentin laskun päiväaikaisissa testosteronitasossa. Etenkin syvän unen vaiheessa tapahtuva univaje aiheuttaa testosteronin laskua, koska syvä uni on olennainen univaihe kisspeptiinihormonin kannalta.

Alhainen testosteroni vaikuttaa muun muassa keskushermostoon ja sitä kautta mielialaan, maksan toimintaan ja lihasmassaan sekä rasvakudoksen muodostumiseen ja aineenvaihduntaan.

Kliinisestä hypogonadismista on Aholan mukaan kysymys silloin, kun testosteroni on jo hyvin alhainen ja miehellä esiintyy erektiohäiriöitä, seksihalut vähenevät ja aamuerektiot joko häviävät tai vähenevät.

Yhteenvetona voisi sanoa, että unihäiriöt, testosteronin lasku sekä aineenvaihdunnan häiriöt ruokkivat kaikki toinen toisiaan. ”Tästä kaikesta syntyy noidankehä, joka voi johtaa syöksykierteeseen, jossa tilanne vain koko ajan pahenee,” Ahola kuvailee. “Kaksisuuntaisten vaikutusten takia nämä potilaat olisi hyvä tunnistaa. Potilaita pitäisi hoitaa kokonaisuutena, eikä pelkästään esimerkiksi unta. Unta myöskään kuitenkaan unohtamatta,” Ahola suosittelee.

Referaatti artikkelista ja Alkuperäinen teksti Elina Uusivuori
Psykofyysinen fysioterapia unettomuuden hoitomuotona

Lue koko juttu: Uniuutiset 4-2025

Julkaistu: 7.1.2026