Murrosikäisten uni viivästyy – moni nuori elää univajeessa
Lapset kamppailevat väitöskirjatutkija Annika Nordbergin mukaan entistä enemmän fyysisen passiivisuuden, epäterveiden ruokailutottumusten, riittämättömän unen ja lisääntyneiden psyykkisten haasteiden kanssa.
Kouluterveyskyselystä 2025 ilmeni, että 4. – 5.luokkalaisista 84 prosenttia koki nukkuvansa tarpeeksi, kun taas jopa hieman alle 40 prosenttia 8. –9. luokkalaisista kertoi nukkuvansa alle 8 tuntia yössä, mikä on nuorelle aivan liian vähän yöunta. Huomionarvoista oli myös, että vuosien 2013–2025 seurannassa 8. –9. luokkalaisten ja lukiossa opiskelevin tyttöjen yöunen määrässä on vuoden 2021 notkahduksen jälkeen tapahtunut pientä parannusta, joskin yöunen pituus on jälleen hieman lyhyempää vuonna 2025 kuin 2024. Yhä suurempi osa ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä nukkuu alle 8 tuntia yössä.
Huonon unen on todettu heikentävän oppimista, kognitiivista toimintaa, tunne-elämän säätelyä ja immuniteettiä. Unen laadulla ja kestolla on tutkitusti yhteys myös koulumenestykseen.
Dosentti ja lasten neurologian ylilääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä sanoo, että nuorten unessa tapahtuu useita muutoksia, joista isoin on niin sanottu unirytmin viivästyminen. Siinä nuorten nukkumaan meneminen ja nukahtaminen viivästyvät. Murrosiässä myös nuorten unen syvyys vähenee ja nukuttujen tuntien määrä per yö laskee. Unen viivästyminen johtuu erityisesti melatoniinin erityksen muutoksista. Melatoniinin väheneminen ajoittuu sukupuolihormonipitoisuuksien nousuun teini-iässä. Lyhyemmät yöunet johtuvat Saarenpää-Heikkilän oman arvion mukaan siitä, ettei nuorten anneta nukkua tarpeeksi. Koulujen alkamisaika aikaisin aamulla on ristiriidassa murrosikäisten biologisen kehityksen ja unessa tapahtuvien muutosten kanssa. ”Huomionarvioista on, että vaikka unen määrä vähenee, unen tarve ei kuitenkaan vähene”, Saarenpää-Heikkilä jatkaa. Nuoret pyrkivät usein kompensoimaan univajettaan nukkumalla viikonloppuisin pidempään, mikä on taas omiaan sekoittamaan unirytmiä entisestään. Tämä voi johtaa niin kutsuttuun sosiaaliseen aikaerorasitukseen, joka on kuin kelloja siirrettäisiin joka viikonloppu tunnilla tai kahdella.
Nuoria valvottavat myös erilaiset älylaitteet tai sosiaalinen kanssakäyminen ystävien kanssa, joiden takia uni uhrataan niin sanotulle mielekkäämmälle tekemiselle. Toisaalta nuorten vasta kehittymässä oleva aivojen otsalohko tarvitsisi unta kehittyäkseen. Nuorten otsalohkossa kehittymässä ovat toiminnanohjaustaidot, harkintakyky ja ennakointikyky. ”Nuoret tarvitsisivat aikuisen tukea siihen, että unirytmi saataisiin kuntoon,” Saarenpää-Heikkilä toteaa
Nuorten kokema univelka saattaa johtaa muihinkin unihäiriöihin, joista Saarenpää-Heikkilä listasi yleisimmät nuorten kokemat unihäiriöt: unettomuus, viivästynyt unirytmi, obstruktiivinen uniapnea, narkolepsia ja levottomat jalat -oireyhtymä. Nuorten unta rikkovat univelan esimerkiksi ahdistuneisuus ja huoliajattelu. Unta rikkovia paineita nuorille aiheuttavat muun muassa perheen sisäiset ongelmat, koulu, ystävyyssuhteet ja seksuaalinen herääminen.
Lasten ja nuorten ensisijainen unihäiriöiden hoito on lääkkeetön kognitiivis-behavioraalinen unettomuuden hoito eli CBT-I, jossa vanhempia ja nuoria opetetaan huolehtimaan unihygieniasta ja muuttamaan ajatteluaan ja käyttäytymistään unenmahdollisuuksia tukevammaksi. Annika Nordberg näkee oman työnsä kautta ongelmana kuitenkin sen, etteivät nuoret useinkaan noudata unihygieniaohjeita. He saattavat epäillä niiden käytännöllisyyttä ja luotettavuutta sekä toimivuutta. Vanhempien tuki unihygienian noudattamisessa on tärkeää.
Referaatti ja alkuperäinen teksti: Elina Uusivuori
Lue koko juttu: Uniuutiset 4-2025