Uniergonomia ja työvuorot
LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat toteuttivat yhteistyössä Uniliitto ry:n kanssa opinnäytetyön, joka sisälsi kolme selvitystä, josta tämä tarkastelu Uniergonomia ja työvuorot on sarjan viimeinen. Niiden tarkoituksena oli tarkastella unen vaikutusta lapsen motoriseen kehitykseen sekä selvittää unen yhteyttä selkäkipuun ja vuorotyötä tekevän yksilön työkykyyn.
Uniergonomian ja työvuorojen vaikutus uneen ja työssä jaksamiseen
Aikuisilla riittävä unen määrä vaihtelee 7–9 tunnin välillä, ja vain muutama prosentti ihmisistä on synnynnäisesti lyhyt- tai pitkäunisia. Riittävä unen laatu ja määrä on subjektiivinen mittari, jota voi tarkastella virkeytenä heräämisen jälkeen tai päivän aikaisella jaksamisella, jota väsymys ei rajoita. (10) Epäsäännölliset työajat häiritsevät elimistön luontaista vuorokausirytmiä, lyhentävät unta, heikentävät unenlaatua ja johtavat pitkittyessään univajeeseen. Pitkittyneessä univajeessa työkyky heikkenee ja sairauspoissaolot lisääntyvät. Häiriintynyt unirytmi altistaa unettomuudelle. Unenlaatuun ja kuormittuneisuuteen voidaan vaikuttaa uniergonomian ja työvuorosuunnittelun kautta. Erityisesti yli 50-vuotiaat, luonnostaan aamuvirkut ihmiset ovat herkkiä vuorotyöstä johtuville uni-valverytmin häiriöille ja muille uneen liittyville ongelmille.
Työvuorosuunnittelu väsymyksen vähentäjänä
Aamu- ja yövuorot lyhentävät nukuttua uniaikaa ja vapaapäivinä uniaika pitenee. Työvuorosuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa koettuun väsymykseen työvuorojen aikana, mutta suunnittelun vaikutus unenlaatuun tai kestoon oli tutkimusten perusteella rajallinen. Vuorokierron järjestyksellä ja nopeudella ei ollut vaikutusta palauttavaan uneen, vaan positiivinen vaikutus kohdistui vireystilaan. Työvuoroja suunnitellessa on hyvä ottaa huomioon peräkkäisten työvuorojen määrä. Työssäjaksamista tuetaan rajoittamalla työvuorot korkeintaan kolmeen peräkkäiseen yövuoroon. Useampi kuin kolme yövuoroa peräkkäin häiritsee oleellisesti vuorokausirytmiä. Palautumisen kannalta työvuorojen väliin tulee jäädä 11 tunnin lepoaika. Vireystilaan ja vapaa-aikaan työvuorojen suunnittelulla voidaan vaikuttaa positiivisesti. Vapaa-ajan huomioon ottaminen tärkeä osa kokonaisvaltaista kuormittuneisuuden hallintaa.
Löytyykö ratkaisu uniergonomian optimoinnista? Kysyvät LAB fysioterapiaopiskelijat Juha Rautanen, Annukka Muukkonen, Noora Ekström
Lue koko artikkeli täältä