Epätyypillisistä työajoista ei kuitenkaan päästä eroon, ja etenkin palvelualoilla ne ovat jopa lisääntyneet. Nimenomaan yötyö on monin tavoin haitallista, koska se sotii ihmisen luontaista vuorokausirytmiä vastaan.

Perusristiriita on puhdasta biologiaa. Ihminen on biologisesti päiväaktiivinen laji, jonka on helpompi nukkua yöllä. Vuorokausirytmimme tahdistuu valon avulla, joten päivällä nukkuminen ei ole meille luontaista. Vuorotyöntekijä joutuu kuitenkin sopeutumaan työajan sanelemiin valve- ja nukkumisaikoihin, mistä seuraa usein väsymystä ja uniongelmia. Univaje puolestaan aiheuttaa pitkän päälle monenlaisia terveyshaittoja ja lisää onnettomuusriskejä.

”Oma vuorokausirytmi on varsin pysyvä ominaisuus”, erikoistutkija Kati Karhula Työterveyslaitokselta muistuttaa.

Noin 30 prosenttia ihmisistä on aamutyyppisiä ja noin 10 prosenttia voimakkaasti iltatyyppisiä – enemmistö jotakin siltä väliltä. Yleisesti ottaen vuorokausirytmiä on helpompi myöhentää kuin aikaistaa. Tämä pyritään nykyään ottamaan huomioon työvuorosuunnittelussa.

Tästä syystä suositellaan eteenpäin kiertävää työvuorolistaa, jossa aamuvuoroa seuraa iltavuoro ja sitä yövuoro.

”Vuorotyöhön sopeutumisessa on suuret yksilölliset erot. Iltatyypeille myöhään valvominen on helpompaa. Joustavuus vähenee iän myötä, ja samalla aamutyyppisyys lisääntyy. Siksi etenkin ikääntyville yövuorot ovat yleensä hankalampia”, Kati Karhula sanoo.

Unihäiriöt vaivaavat

Väestötutkimus osoittaa, että suomalaisten nukkumisen haasteet lisääntyvät. Kun vielä 1970-luvulla ajoittaisista unihäiriöistä kärsi joka kolmas, nyt niitä potee jo lähes joka toinen. Diagnostiset kriteerit täyttävä kroonistunut unihäiriö vaivaa noin 10 prosenttia.
Vuorotyöhön liittyvä unettomuus vaivaa erityisesti työaikana mutta lievittyy pitkillä lomilla. Sen erottaminen muista unihäiriöistä on kuitenkin usein hankalaa, ja siksi sen yleisyydestä on esitetty monenlaisia lukuja. Olennaista kuitenkin on kokemus oman palautumisen heikentymisestä.

Tietyt alat korostuvat

Epäsäännölliset työajat ja vuorotyö korostuvat erityisesti terveydenhuollon tehtävissä, jotka ovat perinteisestikin vaatineet ympärivuorokautista työskentelyä.

Kuljetus- ja palvelualoilla vuorotyötä tehdään yhä enemmän muun muassa kaupan vapautuneiden aukioloaikojen vuoksi. Tämä on lisännyt myös muita kuten vartiointitehtäviä hyvin myöhään tai ympäri vuorokauden auki olevien kauppojen tiloissa.

Unihäiriöt koskettavat monia vuorotyöntekijöitä, mutta huolta aiheuttavat erityisesti sellaiset ammattiryhmät, joiden vireystila vaikuttaa olennaisesti työturvallisuuteen, kuten ammattikuljettajat.

Epäsäännöllisyys kuormittaa

Unen kannalta olisi parasta elää joka päivä samassa rytmissä: herätä, nukahtaa, syödä ja ulkoilla säännöllisesti. Vuorotyöntekijälle tämä ei tietenkään ole mahdollista.

”Nimenomaan epäsäännöllisyys ja ennakoimattomuus lisää riskiä unihäiriöihin. Silloin ei pysty noudattamaan omaa sisäistä rytmiään eikä välttämättä myöskään hallitsemaan siirtymiä vuorosta toiseen”, sanoo Kati Karhula.

Tyypillinen ongelma vuorotyöntekijälle on, ettei iltavuoron jälkeen pysty nukahtamaan riittävän ajoissa. Yövuoron jälkeen voi olla hankalaa nukkua riittävän pitkiä yhtäjaksoisia unia; tämä hankaloituu lisää vielä iän myötä.

Erityisen kuormittavia ovat liian lyhyeksi jäävät vuorovälit, jos iltavuoron jälkeen on heti aamuvuoro. Tällaisia suunniteltuja lyhyitä vuorovälejä on pystytty vähentämään työaikalain muutoksella, joka tuli voimaan vuonna 2020. Myös työvuorosuunnittelussa käytetty ns. liikennevalomalli on käytössä yhä laajemmin: se kertoo jo suunnitteluvaiheessa värikoodein, millaiset vuorojärjestelyt ovat vähiten kuormittavia.

Monet sairaudet korostuvat vuorotyöntekijöillä

Paitsi unihäiriöt, myös monet muut terveysriskit ovat suurempia vuorotyön kuin säännöllisen päivätyön tekijöillä.

Vuorotyöntekijöillä korostuvat populaatiotasolla esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet (korkea kolesteroli ja verenpaine, sydänkohtaukset) ja kakkostyypin diabetes. Pitkään jatkunut yötyötä sisältävä vuorotyö näyttää lisäävän myös rintasyövän riskiä.

Elämäntavoilla voi vaikuttaa

Vuorotyötä ei voi kaikilla aloilla välttää, ja osa tekee sitä myös mielellään. Vuorotyöstä maksettava lisäkorvaus ja arkivapaat voivat olla myös houkutteleva vaihtoehto. Toisille vuorotyö myös sopii paremmin, jos kykenee joustavasti lepäämään työvuorojen välissä.

Elämäntavoillaan voi pienentää vuorotyön aiheuttamia terveysriskejä. On tärkeää varata nukkumiselle riittävästi aikaa, aivan kuten päivätyössä. Vuorotyössä käyvä ei aina pysty nukkumaan yhtä pitkää jaksoa vuorokaudessa, mutta unitunteja tarvitaan silti riittävä määrä ja siksi pääunijaksoa kannattaa täydentää päiväunilla tai torkuilla.

Paitsi uni, myös ruokailu tahdistaa sisäistä kelloamme. Siksi säännöllinen ruokarytmi tukee elimistön hyvinvointia ja jaksamista ja sitä kannattaa noudattaa, vaikka unirytmit vaihtelisivat. Esimerkiksi yövuorossa ei tulisi syödä raskasta ateriaa vaan pikemminkin kevyempiä välipaloja, jotta vireystila pysyy hyvänä myös aamuyön tunteina ja vältetään vatsaoireita.

Unen kannalta on tärkeää tiedostaa myös kofeiinin ja alkoholin vaikutukset.

”Helposti ajatellaan edelleen, että yksi alkoholiannos rentouttaa ja auttaa nukahtamaan. Vähäinenkin määrä alkoholia kuitenkin tuhoaa unen rakennetta ja siten häiritsee palautumista. Rentoutumiseen kannattaa kehittää muita konsteja”, Kati Karhula sanoo.

 

Linkki Uniuutiset -lehti 3/2024 lue koko artikkeli ja lehti täältä

Referaatti tekstistä, jonka kirjoittajana on Leeni Peltonen

Kuva: Annukka Pakarinen, TTL

 

Julkaistu: 21.10.2024