”Nyt eletään murrosvaihetta siinä, kuinka unilääketiede on tulossa muuhun lääketieteeseen”, psykiatrian professori Tiina Paunio aloittaa. Unen merkitys ja sen osallisuus monessa somaattisessa ja psykiatrisessa sairaudessa on ilmeinen.

”Unta ei huomioida riittävästi, kun puhutaan aivo- tai somaattisista sairauksista”, Tiina Paunio täsmentää. ”Unen ja uni-valverytmin ymmärtäminen on puutteellista eri sairauksien fysiologisia syntymekanismeja tarkasteltaessa ja sairauden kehitystä arvioitaessa, mutta myös siinä, miten unihäiriöt vaikuttavat sairauksien hoitoon”, Paunio sanoo.

Toisaalta uni on hyvin alikoulutettu alue lääketieteessä. Paunion mukaan unen ja uni-valverytmin koulutusta tulisikin Suomessa olla ehdottomasti enemmän lääkärien, sairaanhoitajien ja terveydenalan ammattilaisten koulutuksissa.

Paunion mielestä tarvittaisiin lisää tutkimusta siitä, miten uni ja unen fysiologiset poikkeamat näyttäytyvät psykiatrisissa häiriöissä ja kuinka ne tulisi hoidossa huomioida. ”Hämmästyttävintä on, ettei unen merkitys eri sairauksissa näy myöskään hoitosuosituksissa”, Paunio toteaa ihmetellen. On kuitenkin todettu, että uni ei pelkästään vaikuta joidenkin sairauksien syntyyn, vaan jopa potilaiden elämänlaatuun.

Suhteellisen uusi tutkimustulos on se, että jos uni häiriintyy, ongelmia ei niinkään ole unen perusmekanismeissa, unen homeostaattisessa syklissä tai sirkadiaanisessa rytmissä. Sen sijaan ongelmia tuottaa tunteiden säätely. ”Samat tunteiden säätelyongelmat, jotka yöaikaan rikkovat unen, ovat läsnä myös päiväsaikaan. Huolestumisherkkyys, joka yöllä on unettomuuteen liittyvää, näkyy usein myös päivällä muissakin asioissa”, Paunio kuvailee.

Paunion mielestä esimerkiksi nuorten ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet. Nuorilla on elämässään enemmän kuormitusta kuin ennen.  Nuorille tulisi jättää riittävästi liikkumavaraa ja mahdollisuuksia valita, ei vain tiettyyn urapolkuun valittavia oppiaineita, vaan antaa tilaa myös toisenlaisille valinnoille.” Paunio jatkaa.

Nuorten unihäiriöt eivät ole viime vuosina kuitenkaan kasvaneet, mutta uni-valverytmiin täytyy kiinnittää enemmän huomiota myös lapsuudessa ja nuoruudessa. Paunio nostaa myös kännykän käytön lisääntymisen ja liiallisen sosiaalisen median seuraamisen merkittäväksi nuorten unta ja hyvinvointia heikentäväksi tekijäksi.

Valon merkitys uni-valverytmin tahdistajana on tiedetty jo kauan. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu lisäksi, että oikea-aikainen valo on hyväksi mielialalle ja psyykkisissä häiriöissä on vuodenaikasidonnaisuutta. ”Riittävä määrä valoa päiväsaikaan on tärkeää, ja luonnonvalo on ylivoimaisesti parasta valoa.  Pimeinä vuodenaikoina esimerkiksi kirkasvalolampuilla on saatu hyviä tuloksia. Yöaikaan annettu valo taas laskee mielialaa”, Paunio kertoo.

Työikäisten kohdalla Paunio sanoo miettineensä paljon etätyön vaikutuksia uneen ja kokonaishyvinvointiin. ”Etätyössä voi käydä niin, että työasiat hiipivät helpommin iltaan ja yöhön.”

Paunio on sitä mieltä, että potilaan uni tulisi huomioida vastaanotolla. Jos potilaalla on unettomuusoireita, unettomuutta pitäisi hoitaa ja antaa ohjeistusta unettomuuden hoitoon tarpeen mukaan, mutta potilasta ei saisi kuitenkaan huolestuttaa tai stressata tiedolla, jotta unettomuus ei sen takia pahentuisi.

Paunion mukaan stressi ja ympäristötekijät ovat tyypillisesti mukana laukaisemassa psyykkisiä häiriöitä. On myös huomattu, että esimerkiksi positiivisesti elämään suhtautuvat ihmiset selviytyvät vastoinkäymisistä paremmin, juuri ratkaisukeskeisen ajattelunsa ansiosta.

Paunion mielestä arjessa auttaisi, jos ihmiset opettelisivat tarkoituksenmukaisen tunteen käsittelyn. Tällä hän tarkoittaa, että tunteet ja ajatukset kohdataan, mutta niihin ei jumiuduta, vaan päästään niistä eteenpäin. Siihen auttaa rauhallinen ratkaisukeskeinen stressin tarkasteleminen pohtimalla, onko stressiä aiheuttava huoli realistinen vai huolehtiiko jotakin etukäteen ja ehkä turhaankin. Ratkaisujen löytäminen vaikuttaa myönteisesti elämänhallinnan kokemukseen, ja stressi vähenee.

”Ihminen voi hyödyntää omassa elämässään untaan tiedonlähteenä omasta voinnistaan. Huonomman unen jaksoina voi uteliaasti tarkastella, onko omassa elämässä jotain meneillään, joka valvottaa, ja voisiko asialle kenties tehdä jotain”, Paunio kannustaa.

Oivalluksien kautta voi löytää keinoja parantaa perusarkea, jolloin paremman unen edellytyksetkin kasvavat.

”Ihmisten olisi hyvä elää niin, että sallii itselleen unen, mutta siitä ei pitäisi huolestua. Kaikkien ihmisten tulisi huoltaa untaan niin, että huolehtii unen säännöllisyydestä ja riittävästä unesta”, Paunio vinkkaa.

Alkuperäinen artikkeliteksti: Elina Uusivuori

Referaatti: Elina Uusivuori

Koko artikkelin voit lukea täältä

Uniuutiset-lehdet löytyvät täältä

 

Julkaistu: 25.3.2025