Nukkuvatko kaikki eläimet?
Vastaus kysymykseen on yksinkertaisesti kyllä. Kaikilla eläimillä, pienistä selkärangattomista eleganssimadoista mahtaviin fregattilintuihin, on todettuihan oikeaa unta, jonka aikana elimistön toiminnot merkittävällä tavalla eroavat valveesta.
Aikaisemmin unitutkimuksen ongelmana oli, että unitila määritettiin ihmislähtöisesti. Jos eläin ei ollut unen aikana liikkumatta tai jos siltä ei voinut mitata samanlaista unenaikaista aivosähkökäyrää kuin ihmiseltä tai muilta nisäkkäiltä, pääteltiin että eläin ei nuku tai sillä ei ole unitilaa vaan ainoastaan unenkaltainen tila. Tämä on väärä johtopäätös, sillä ihmisenkaltaista aivosähkökäyrää voi siis mitata ainoastaan aivokuoren omaavilta nisäkkäiltä, kun taas jo muilla selkärankaisilla kuten linnuilla, kaloilla ja matelijoilla mittauselektrodien alla sijaitsevat rakenteet ovat siinä määrin erilaisia, että myös sähköinen signaali muuttuu.
Nykyään teknologia mahdollistaa laboratoriossa elävien eläinten sekä niiden (hermo)solujen toiminnan mittaamisen pelkästään mikroskopian avulla. Onkin huomattu, että unta säätelevät geenit ja molekyylit niitä säätelevillä alueilla ovat yllättävän samankaltaisia niin ihmisellä kuin esimerkiksi banaanikärpäsellä.
Muistijäljen unenaikainen vahvistuminen on ihmis- ja laboratorionisäkästutkimuksissa jo vuosia sitten osoitettu erääksi unen mahdollisista ydintehtävistä. Viimeaikaiset eleganssimatotutkimukset tukevat tätä päätelmää: myös madoilla muistijälki vahvistuu unen aikana, ja jos matojen nukkumista ruokapaikan löytämisen jälkeen häirittiin, eivät ne enää onnistuneet löytämään ruokaa kuten madot, jotka olivat saaneet nukkua. Erään suositun hypoteesin mukaan uni on edellytys aivojen toimivalle energia-aineenvaihdunnanalle. Toisaalta unen perimmäiselle tarkoitukselle ei ehkä koskaan löydy tyhjentävää vastausta.
Alkuperäinen teksti: Henna-Kaisa Wigren, neurobiologian dosentti. Referaatti Elina Uusivuori.
Lue Uniuutiset 3-2025 koko artikkeli, jossa kerrotaan eri ei-nisäkäslajien unesta tarkemmin: Uniuutiset 3-2025