LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat toteuttivat yhteistyössä Uniliitto ry:n kanssa opinnäytetyön, jossa tarkoituksena oli tarkastella unen yhteyttä selkäkipuun. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta.

Unen ja selkäkivun välinen yhteys

Terve Suomi 2023 -tutkimuksen mukaan selkäkipu ja riittämätön uni ovat yleisiä yli 20-vuotiailla suomalaisilla. Viidesosa koki unen määrän riittämättömäksi, ja erityisesti 40–50-vuotiailla tämä oli yleistä. Selkäkipua raportoi yli puolet naisista ja lähes puolet miehistä, ja esiintyvyys oli korkeinta nuorilla, vähiten koulutetuilla naisilla. Selkäkivut ovat yleisin tuki- ja liikuntaelimistön vaiva, ja ne aiheuttavat vuosittain satojatuhansia lääkärikäyntejä ja sairauspäivärahapäiviä sekä tuhansia työkyvyttömyyseläkkeitä.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella unen ja alaselkäkivun välillä on kaksisuuntainen yhteys: kipu heikentää unen laatua, ja huono uni voi pahentaa kipua. Unihäiriöt voivat aktivoida kipua sääteleviä biologisia mekanismeja, kuten prostaglandiinijärjestelmää, ja laskea kipukynnystä, mikä altistaa kivun ja unettomuuden noidankehälle. Huono unenlaatu ennustaa kivun voimakkuuden kasvua, lisääntynyttä kipuherkkyyttä ja heikompaa toipumisennustetta pitkällä aikavälillä. Yksilöillä, joilla on unihäiriöitä, on 60 % pienempi todennäköisyys toipua alaselkäkivusta kymmenen vuoden seurannassa. Katsauksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa kroonista alaselkäkipua sairastavista aikuisista kokee unihäiriöitä, ja heillä on vähemmän kokonaisuniaikaa, heikompi unenlaatu ja enemmän heräämisiä verrattuna verrokkeihin.

Nukkuma-asennon ja nukkumisergonomian yhteydestä alaselkäkipuun löytyi vähemmän tutkimuksia kuin unen ja kivun välisestä yhteydestä, ja niiden menetelmällinen ja laadullinen vaihtelu vaikeutti tulosten vertailua ja yleistettävyyttä. Katsauksen perusteella nukkuma-asennoilla saattaa olla yhteys selkäkipujen lisääntymiseen, mutta tutkimusnäyttö selän asennon vaikutuksesta unen aikana on rajallista. Yhden tutkimuksen mukaan keskikovat patjat voivat olla tehokkaita selkäkivun vähentämisessä.

Uni osana kuntoutusta

Kirjallisuuskatsauksen tulokset tukevat uusimman, alkuvuodesta 2025 päivitetyn, alaselkäkivun Käypä hoito -suosituksen linjauksia, joissa korostetaan fysioterapeuttisen näkökulman merkitystä osana perusterveydenhuollon hoitoketjua ja tuodaan ensimmäistä kertaa esiin uniongelmien yhteys selkäkipuun. Suosituksen mukaan selkäkipupotilaat, joilla ei ilmene vakavia oireita, tulisi ensisijaisesti ohjata fysioterapeutin vastaanotolle, sillä fysioterapeutin suoravastaanotto on tutkimusnäytön mukaan kustannustehokas ja turvallinen vaihtoehto lääkärille.

Kirjallisuuskatsauksen ja Käypä hoito -suosituksen perusteella unenlaadulla on keskeinen vaikutus kipukokemukseen, palautumiseen ja kuntoutumiseen. Unen arviointi tulisi sisällyttää selkäkipupotilaan hoitosuunnitelmaan, ja fysioterapeuttien tulisi osata tunnistaa unihäiriöitä sekä ohjata tarvittaessa jatkohoitoon. Tämä tukee biopsykososiaalista lähestymistapaa, jossa kipu nähdään monitekijäisenä ilmiönä eikä pelkästään kudosvaurioon liittyvänä oireena. Unen huomioon ottaminen voi parantaa hoidon vaikuttavuutta ja potilaan kokemusta hoidosta.

Keskeistä kuntoutusprosessissa on tunnistaa unettomuuden riskitekijät ja oireet, kuten nukahtamisvaikeudet, katkonainen uni ja päiväväsymys. Unettomuuden diagnosointi alkaa perusteellisella haastattelulla ja anamneesin tekemisellä. Arvioinnissa voidaan hyödyntää standardoituja kyselylomakkeita, kuten ISI (Insomnia Severity Index) ja BNSQ (Basic Nordic Sleep Questionnaire), joilla arvioidaan unihäiriöiden vakavuutta, sekä STOP-BANG, jolla arvioidaan uniapnean riskiä. Yksilön henkilökohtaista vuorokausirytmiä (kronotyyppiä) voi arvioida MEQ- (Morningness-Eveningness Questionnaire) ja MCTQ- (Munich ChronoType Questionnaire) kyselyillä.

Lääkkeettömät hoidot, kuten liikuntaharjoittelu, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja koulutus, nousivat kirjallisuuskatsauksessa ensisijaisiksi hoitovaihtoehdoiksi unettomuuden ja kroonisen alaselkäkivun hoidossa.

Lue koko juttu: Uniuutiset 1-2026

Julkaistu: 6.5.2026