Unihäiriöt maksavat yhteiskunnalle 4 miljardia vuodessa
Kannanotto
Uni on terveyden perusta, mutta suomalaiset nuku tarpeeksi. 43 prosenttia väestöstä nukkuu liian vähän, eli vähintään tunnin vähemmän kuin tarvitsisi. Lisäksi 32 prosenttia kärsii häiriintyneestä unesta ja 8,2 prosenttia väestöstä sairastaa sairauden asteista unettomuushäiriötä. Kyse ei ole pienestä ongelmasta, vaan laajasta kansanterveysongelmasta.
Unihäiriöistä yleisimpiä ovat unettomuushäiriön lisäksi levottomat jalat -oireyhtymä, uniapnea, liikaunisuus ja vuorokausirytmin häiriöt. Uudessa ICD-11-tautiluokituksessa uni-valverytmin häiriöt saavat oman luokituksensa. Tämä tukee ajatusta, että unettomuushäiriö on itsenäinen sairaus, ei vain muiden sairauksien oire.
Perusterveydenhuollon potilaista 40–54 prosenttia kärsii kroonisesta unettomuushäiriöstä. Unettomuus esiintyy usein yhdessä masennuksen, ahdistuneisuushäiriöiden, somaattisten sairauksien tai uniapnean kanssa. Oireet ovat niin samankaltaisia, että ilman seulontaa sairauksia on vaikea erottaa toisistaan. Tästä syystä liitännäissairauksien tutkiminen on välttämätöntä, jotta hoito olisi vaikuttavaa.
Pitkäkestoinen hoitamaton unettomuushäiriö kaksinkertaistaa sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja lihavuuden riskin. Masennuksen ja itsemurhariskin se nostaa jopa kolminkertaiseksi. Jos masennuksesta toipuneella potilaalla unihäiriö jää hoitamatta, masennuksen uusiutumisriski kasvaa kuusinkertaiseksi. Lisäksi hoitamaton unettomuus heikentää useiden sairauksien hoitovastetta merkittävästi.
Unihäiriöillä on suuri vaikutus työelämään. Liian vähän nukkuvilla työteho laskee jo 1,5 prosenttia, ja alle 6 tuntia nukkuvilla jopa 2,5 prosenttia. Hoitamaton unihäiriö lisää sairauspoissaoloja, heikentää elämänlaatua ja kasvattaa terveydenhuollon palvelujen käyttöä noin 50 prosenttia. Työnantajille sairauspoissaolot maksavat kaksi euroa minuutilta, ja vajaakuntoisen työntekijän tuottavuuden lasku voi olla yhtä kallista kuin poissaolot.
Arvioiden mukaan sairauspoissaolojen suorat kustannukset voisivat pienentyä jopa 28 prosenttia, jos unihäiriöt ehkäistäisiin tai hoidettaisiin asianmukaisesti. OECD-maissa univaje aiheuttaa kerrannaisvaikutuksineen noin 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä Suomessa tarkoittaa yli 4 miljardin euron vuosittaisia kustannuksia.
Tutkimusnäyttö osoittaa, että lääkkeetön unettomuuden hoito on tehokasta ja se on myös PALKOn suosittelemaa, mutta siitä huolimatta hoitoa on liian vähän saatavilla. Unihäiriöiden seulontaa, diagnostiikkaa ja hoitoa on kehitettävä viipymättä. Kyse ei ole vain yksilön unesta, vaan kansanterveydestä, työkyvystä ja kansantaloudesta.
Uniliitto ry:n hallitus