Nuorten uniongelmat kytkeytyvät muuhun hyvinvointiin ja kronotyyppiin
Monelle vanhemmalle on tuttua patistella nuorta nukkumaan iltaisin ja aamuisin käydä monta kertaa herättelemässä häntä kouluun. Väitöstutkija Laura Kortesoja selvitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan nuorten uniongelmien juurisyitä. Kuten aikuisillakin huono uni vaikuttaa hyvinvointiin ja huonompi yleisvointi ja vaikuttaa siihen, miten nuori nukkuu ja miten hyvää uni on. Uni säätelee tunteita, toimintaa ja arjessa selviytymistä. ”Nuorten uniongelmia ei pitäisi tarkastella irrallaan muusta hyvinvoinnista”, Kortesoja toteaa. Nuorten elämään liittyvät vahvasti ihmissuhteet, opintojen vaatimustasojen nouseminen. Ilta-aikaan ennen nukahtamista ylivirittyneisyyttä voivat nuorille aiheuttaa sosiaaliset suhteet, nukkumaanmenoajan viivästyminen ja päiväaikainen näyttöpäätteen tai kännykän katseleminen. ”Mielialaan liittyvä kuormitus voi vaikeuttaa nukahtamista tai tehdä unesta levotonta. Pitkittyessään huono uni voi puolestaan vaikeuttaa tunteiden säätelyä ja arjessa selviytymistä”, Kortesoja kirjoittaa.
On kuitenkin hyvä myös muistaa, että nuoren tulisi nukkua 8-10 tuntia yössä ja unirytmin tulisi olla säännöllinen viikon jokaisena päivänä. Tosin Kortesojan mukaan unen pituus ei kerro koko tilannetta. On syytä myös tarkastella, herääkö nuori virkeänä yöuniltaan ja miten hän yleisesti voi. Kortesojan väitöstutkimuksessa alle seitsemän tuntia nukkuvilla nuorilla oli tunne- ja käyttäytymisvaikeuksia kaikissa mittausvaiheessa. Myös varisinkin kronotyypiltään iltavirkuilla nuorilla myöhäinen median käyttö sotki unirytmiä, vaikutti heikentävästi unenlaatuun ja päiväaikaiseen väsymikseen. Hyvän unen merkitytä ei voi olla korostamatta liikaa.
Lue koko artikkeli Uniuutiset 3-2026
Artikkelin alkuperäinen teksti: Laura Kortesoja, yliopisto-opettaja ja
nuorten unta ja vuorokausirytmejä tutkiva väitöskirjatutkija
Referaatti: Elina Uusivuori