Uniliiton alue- ja kuntavaalikärjet:

1. Järjestörahoitus on turvattava. Järjestöt poistavat painetta hyvinvointialueiden hoitojonosta, tukemalla, auttamalla, kohtaamalla ja jakamalla tietoa sairastuneille ja heidän läheisilleen.
2. Unettomuuden hoitopolut on saatava jokaiselle hyvinvointialueelle ja niihin mukaan 3. sektorin toimintamuodot.
3. Unettomuuden lääkkeetön hoito CBT-I tulee saada terveydenhuoltoon kohtuuhintaiseksi Suomessa Palkon eli Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositusten mukaisesti.

Taustaa

Unihäiriöt alentavat merkittävällä tavalla toimintakykyä, ja lisäksi ne ovat merkittävä kansantaloudellinen ongelma. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan unihäiriöistä on arvioitu aiheutuvan Suomessa yhteiskunnalle noin 4,3 miljardin euron vuosittaiset kustannukset. (1)

Unihäiriöistä pelkästään unettomuus, joka on yleisin unihäiriö vaivaa ihmisiä iästä riippumatta. Perusterveyden huollossa lääkärin vastaanotolla noin puolet asiakkaista kuvaa unettomuusoireita. Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan 4. ja 5. luokkalaisista 11 % koki, ettei nuku tarpeeksi ja 8. ja 9. luokkalaisista yli kolmannes lukioikäisistä lähes puolet ja ammattiin opiskelevista puolet nukkui alle 8 tuntia yössä. (2). Käypä-hoito-suositusten mukaan pitkäkestoisesta unettomuudesta kärsii 12 % aikuisväestöstä ja tilapäisestä unettomuudesta 30-35 % aikuisväestöstä. Moniin pitkäaikaissairauksiin liittyy unihäiriöitä, esimerkiksi muistisairauksiin, diabetekseen, kiputiloihin ja syöpäsairauksiin. Myös moniin psykiatrisiin sairauksiin (masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoosisairaudet) liittyy unihäiriöitä. Unettomuus lisääntyy myös yli 65-vuotiaiden väestönosassa. Pitkäkestoinen unettomuus suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Väestöstä 10–15 %:lla on unettomuuteen liittyviä toimintakyvyn häiriöitä. (3) Tutkimuksen mukaan alati yleistyvät uniapnean kokonaiskustannukset kasvavat, vaikka potilaskohtainen hoito tuleekin koko ajan halvemmaksi. Uniapnean ja muiden unihäiriöiden kohdalla erityisesti tuotteliaisuuden lasku aiheuttaa suuria kustannuksia etenkin diagnoosi- ja hoitoon pääsyn viiveiden vuoksi. Syitä siihen ovat: sairaslomat, tehokkuuden väheneminen ja onnettomuudet. Uniapnean kohdalla tuottavuuden lasku maksaa yhteiskunnalle yli 70 000 € vuositasolla ja se vain jatkaa nousemistaan. (4)

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko hyväksyi (2021) suosituksen, joka mukaan kognitiivis-käyttäytymisterapeuttiset CBT-I -menetelmät kuuluvat kansalliseen palveluvalikoimaan nuorten ja aikuisten unettomuuden hoidossa kaikille unettomuushäiriön (ICD-10: F51 ei-elimellinen unettomuus) diagnostiset kriteerit täyttäville potilaille. CBT-I hoitoa ei kuitenkaan vielä ole kohtuuhintaisena tarjolla palveluvalikoimassa ja harvalla hyvinvointialueella on edes unettomuuden palveluketjua olemassa (2024, Kemppainen).

Monien unihäiriöiden hoidossa on siirrytty lisäksi etäseurantaan. Se saattaa purkaa hoitojonoja, mutta se ei poista potilaiden tuen ja avuntarvetta etähoidon aikana, jota 3. sektorin toimijat ovat pystyneet tarjoamaan. Tämä tulee tulevaisuudessa olemaan entistä isompi voimavara kunnille ja hyvinvointialueille.

1. Järjestöjen toiminta tulee taata, sillä se vähentää painetta julkiselta sektorilta.

Järjestötoiminta tarvitsee jatkuvuutta voidakseen jakaa tietoa, tukea ja kohdata avuntarvitsijoita. Uniliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnassa kohdataan ja tuetaan satoja ihmisiä vuosittain. Ilman vapaaehtoistoimintaa se ei onnistu ja vapaaehtoistoiminnan organisoiminen ja koordinoiminen tarvitsee resursseja. Avuntarvitsijoita on kuitenkin kymmeniä tuhansia.

Jos järjestörahoitusta ei taata, järjestöjen kyky auttaa apua tarvitsevia heikkenee dramaattisesti. Unihäiriöistä kärsivät jäävät yksin ja syrjäytymisriski kohoaa. Tällöin riskinä on, että unihäiriöistä kärsivien elämänlaatu ja jaksaminen heikkenevät. Uniliitto ja sen jäsenyhdistykset tarvitsevat jatkuvuutta auttamistyöhön.

2. Unettomuuden hoitopolku on saatava jokaiselle hyvinvointialueelle ja niihin tulee sisätää 3. sektorin tukitoiminta sairastuneille ja heidän läheisilleen

Julkisten palveluiden saatavuus ja saavutettavuus unettomuuden ja muiden unihäiriöiden hoitoon ei vastaa tarvetta ja vaihtelee suuresti eri alueilla Suomessa. Uniliiton teettämän selvityksen mukaan (pro gradu-tutkielma, Kemppainen, T. 2024) unettomuuden hoitopolku on olemassa vain 8 hyvinvointialueella 21:stä. Unettomuuden hoitopolku pitäisi löytyä jokaiselta hyvinvointialueelta ja niihin tulee lisätä 3. sektorin antama tuki, jotta ammattilaiset ja asiantuntijat osaavat ohjata potilaita vertaistuen ja neuvonnan piiriin. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden aitoa yhteistyötä järjestöjen kanssa on tiivistettävä.

3. Unettomuuden ja unihäiriöiden hoitoon toimivaa lääkkeetöntä hoitoa tulisi olla tarjolla jokaisella hyvinvointialueella kohtuu hintaan

Unettomuuden käypähoitosuositusten mukaan kognitiivis-behavioraalinen käyttäytymisterapiaan pohjautuva CBT-I hoito on tutkitusti tehokkainta unettomuuden hoitoon. Sitä tulisi olla saatavilla kohtuu hintaan terveyskeskuksista ja sairaaloista. Uniliiton toteuttamissa CBT-I -menetelmään pohjautuvissa Uniryhmissä vuodesta toiseen ihmisten vaikea unettomuus on lieventynyt vaikeasta tai keskivaikeasta unettomuudesta lievään unettomuuteen tai se on hävinnyt kokonaan. Unihäiriöistä kärsivien kohtuuhintainen CBT-I hoito säästää rahaa sairauslomakustannuksista, vähentää onnettomuus riskiä ja lisää työikäisten tehokkuutta.

Elina Uusivuori

Uniliitto ry

050 471 9076

elina.uusivuori@uniliitto.fi

AUTA UNTA

1. Lallukka T, Kaikkonen R, Härkänen T, Kronholm E, Partonen T, Rahkonen O, Koskinen S. Sleep and sickness absence: a nationally representative register-based follow-up study. Sleep 2014;37(9):1413–1425. Linkki artikkeliin: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25142569/
2. Kouluterveyskysely 2023. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely
3. Unettomuuden käypähoito suositus, https://www.kaypahoito.fi/hoi50067
4. Changes in the societal burden caused by sleep
   apnoea in Finland from 1996 to 2018: A national
   registry study 2022, Mattila, T, Hasala, H., Kreivi, H-R, Avellan-Hietanen, H., Bachour, A., Herse, F., Eskelä, R-L. Toppila-Salmi, S., Erhola, M., Haahtela, T. ja Vasankari, T. https://www.thelancet.com/journals/lanepe/article/PIIS2666-7762(22)00031-X/fulltext